SÄÄTIÖMME TOIMII

Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan

Uusimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja, 2010) mukaan Ahvenanmaa on perhoslajistoltaan tällä hetkellä Suomen huonoimmin tunnettuja alueita. Tämä vaikeuttaa perhosiin mahdollisesti kohdistuvien uhkatekijöiden arviointia. Ilmastonmuutoksen vaikutus perhoslajistoon korostaa lajistoseurannan merkitystä. Tässä tutkimushankkeessa kartoitetaan uhanalaisen lajiston, boreaalisen lajiston sekä muun tyyppilajiston nykytilaa Ahvenanmaalla. Samalla on tarkoitus selvittää, tapahtuuko tutkimusalueiden lajistossa sellaisia muutoksia, jotka voisivat liittyä ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2012 kartoituksessa havaittiin yksi maakunnalle uusi suurperhoslaji, pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia, katso kuva). Ahvenanmaalla harvinaisista ja/tai muista mielenkiintoisista, mahdollisesti kotiutumassa olevista lajeista tavattiin isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas) ensi kertaa vuoden 1957 jälkeen. Eräiden, vasta tämän kartoituksen aikana maakunnalle uutena havaittujen lajien, todettiin saaneen vahvaa jalansijaa. Ainakin tuomiyökkönen (Acronicta strigosa), keltaritariyökkönen (Catocala fulminea) ja pietaryttiyökkönen (Eucarta virgo) vaikuttavat vakiintuneen Ahvenanmaan lajistoon.

Vuonna 2009 aloitetussa seurannassa on tehty vuosittain havaintoja paikallisten uhanalaisten tyyppilajien kantojen vahvuudesta sekä eräiden lajien runsastumisesta tai kannanvaihteluista. Monilla tutkimusalueilla säännöllisinä esiintyvillä uhanalaisilla lajeilla vuosi 2012 oli heikko. Boreaalisten lajien tilanne maakunnassa on vaikuttanut koko tutkimuksen ajan heikolta ja tämä vaikutelma vahvistui entisestään vuonna 2012.

Huolimatta joistakin edellä esitetyistä mielenkiintoisista havainnoista, voidaan yhteenvetona todeta, että vuosi 2012 oli Ahvenanmaalla Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime kesän keskilämpötila oli suhteellisen tavanomainen, mutta kesän sateisuus ja hellepäivien vähäisyys lienevät vaikuttaneet perhoskantojen kehitykseen ainakin jollain tavalla epäsuotuisasti. Koko tutkimusjaksoon on kuulunut sääoloiltaan hyvin vaihtelevia vuosia. Tämä korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioivissa tutkimuksissa.

Seurantajakson lopussa vuonna 2015 tutkimuksen tekijät Jussi Murtosaari ja Petri Mäntynen toivovat pystyvänsä tekemään johtopäätöksiä siitä, miten harvinaisten ja/tai uhanalaisten lajien kannat ovat kehittyneet jakson aikana ja erityisesti siitä, voidaanko kantojen kehityksen todeta liittyvän keskilämpötilan nousuun. Meneillään oleva hanke jatkuu Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämien lupien puolesta vielä kolmen vuoden ajan. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön myöntämä apuraha on ollut viimeisen kahden vuoden ajan erittäin merkittävänä tukena hankkeen käytännön toteuttamisessa.

Julkaistu 24.2.2014

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • vesa.lepisto@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi