SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla

22.3.2016

Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tukemissa ja Keurusseudun Luonnonystävät ry:n (Ari Aalto & Miia Kokkonen) toteuttamissa Keurusseudun kääväkäsinventoinneissa kerättiin arvokasta tietoa alueen suojelemattomien vanhojen metsien lajistosta. Syksyn 2015 aikana kartoituksia tehtiin yhdellätoista eri metsäalueella, joiden koko vaihteli kymmenestä useaan sataan hehtaariin. Kohteiden kääpälajisto paljastui hyvin monimuotoiseksi.

Yhtiöiden ja julkisyhteisöjen maille kohdennetuissa inventoinneissa löytyi yksi erittäin uhanalaisen, 18 alueellisesti uhanalaisen, 19 valtakunnallisesti silmälläpidettävän sekä 209 vanhojen metsien indikaattorilajin havaintopistettä.

Ruostekääpä

Seudulle uusia lajeja olivat esimerkiksi erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava sitkaskääpä (Antrodia piceata), silmälläpidettävä krappikääpä (Hapalopilus ochraceolateritius) sekä silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset riekonkääpä (Antrodia albobrunnea) ja harjasorakas (Gloiodon strigosus).

Havainnot käävistä on jaettu maanomistajille ja ELY-keskukselle, ja ne tulevat todennäköisesti vaikuttamaan vähintään kymmenien metsähehtaareiden säästymiseen. Ne vaikuttavat esimerkiksi Metsähallituksen omistaman Keuruun entisen varuskunnan alueelle tehtäviin suojelupäätöksiin. FSC-sertifikaattia noudattavat tahot puolestaan joutuvat huomioimaan havaittujen alueellisesti uhanalaisten lajien säilymisen. Keuruun kaupungin omistamasta Päijänteenmäestä (kuva alla) löytynyt arvokas lajisto on jo tuonut uutta toivoa vuosia kestäneeseen METSO-suojeluprosessiin

Punahäivekääpä

Tutkimuksen tulokset edistävät merkittävästi alueen metsiensuojelutyötä ja Suomen Lajitietokeskuksen sieniatlaksen kautta myös valtakunnallista kääväkästutkimusta.

Koko raportti löytyy osoitteesta

www.sll.fi/keurusseutu/tutkimus-ja-seuranta

Päijänteenmäki

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi