SÄÄTIÖMME TOIMII

Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa

14.2.2018

Biodiversiteetin katoaminen ja ilmastonmuutos ovat kestävän tulevaisuuden suurimmat uhat. ”Asiasta ei ole epäilystäkään – meidän täytyy tehdä paljon enemmän. Ja meidän täytyy toimia juuri nyt”, vaatii professori Sir Robert Watson.

”Liikumme oikeaan suuntaan, mutta aivan liian hitaasti”, ympäristön- ja ilmastonsuojelussa meritoitunut professori Watson sanoo. Hyvä puoli on se, että jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan.

Watson johtaa kansainvälistä IPBES-paneelia (The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services), jonka tavoite on vahvistaa tieteen ja politiikan välistä vuorovaikutusta sekä biodiversiteetin että ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Watson on johtanut myös kansainvälistä IPCC-ilmastopaneelia.

Sir Robert Watson on nimetty Rolling Stone -lehdessä yhdeksi maailman 25:stä ympäristöasioiden muuttajasta ja ravistelijasta (”25 Movers and Shakers for the Environment”). Lisäksi hän on saanut YK:n ympäristöohjelmalta (UNEP) Champion of the Earth -palkinnon painavasta työstään maapallon eteen.

Tapasimme Watsonin ja kysyimme, miten jokainen meistä voi auttaa nujertamaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen.

Mikä on suurin uhka maapallon biodiversiteetille?

”Tähän saakka elinympäristöjen muutos ja luonnonresurssien liikakäyttö ovat vaikuttaneet luonnon monimuotoisuuden katoon voimakkaimmin. Ilmastonmuutos tulee seuraavien 50 vuoden aikana todennäköisesti kasvamaan vähintään yhtä merkittäväksi uhaksi biodiversiteetille.”

Mitä jokainen suomalainen voi tehdä ilmaston ja biodiversiteetin eteen?

”Jokainen voi käyttää resursseja kestävästi. Energiaa ja vettä täytyy käyttää vastuullisesti ja ruokavalion tulee olla kestävä. Jos jokainen toimii yksilötasolla näin, jarrutamme sekä ilmastonmuutosta että luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.”

Onko yksilön valinnoilla merkitystä?

”Ehdottomasti. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö yksilötasolla on elintärkeää kestävän planeetan kannalta.

Yksittäisen ihmisen käytös on tärkeää myös siksi, että sillä voi lähettää hallituksille ja yksityiselle sektorille viestin, että me todella välitämme maailman tilasta ja haluamme, että ostamamme tuotteet ovat kestäviä.”

Mikä tekee sinut optimistiseksi?

”Lasini on puoliksi täynnä ja puoliksi tyhjä. Se on puoliksi täynnä, koska ympäristö- ja ilmasto-ongelmat on nyt tunnistettu ja tunnustettu ympäri maailman. Ongelmien korjaamiseksi on oikeita tavoitteita, ja olemme ottaneet ensimmäisiä askelia niihin päästäksemme. Olemme siis ottaneet ensimmäiset puolitoista askelta eteenpäin.

Lasini on puoliksi tyhjä, sillä nykyiset tekomme eivät riitä ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tai biodiversiteetin pelastamiseen. Meidän täytyy tehdä paljon enemmän. Liikumme oikeaan suuntaan, mutta aivan liian hitaasti.”

”Emme ole yltäneet lähes mihinkään ns. Aichi-tavoitteista, joiden tarkoitus oli pysäyttää biodiversiteetin häviäminen", Watson kuvaa. (Vihreät ja siniset nuolet kuvaavat tavoitteita, joiden suhteen olemme aikataulussa.)

Millaisena näet luonnonsuojelujärjestöjen roolin biodiversiteetin pelastamisessa?

”Ympäristöongelmia esiin nostavat kansalaisjärjestöt ovat äärimmäisen tärkeitä. Luonnonympäristöjen ja biodiversiteetin tila on tärkeää itsessään, mutta myös uskomattoman keskeistä ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Haluaisin järjestöjen korostavan vielä nykyistä enemmän sitä, että suojelun tavoitteena on luonnon lisäksi ihmisen hyvinvointi. Ekosysteemien elinvoimaisuus koskettaa jokaista maapallon ihmistä vaikuttamalla suoraan ruuantuotantoon, veden puhtauteen ja ilmaston sääntelyyn.”

Mitä vaaditaan tehokkailta suojeluhankkeilta?

”Paikalliset yhteisöt täytyy sisällyttää ja sitouttaa suojeluprojekteihin. Ekosysteemit voivat säilyä elinvoimaisina vain, jos paikallisilla asukkailla on yhteinen visio alueen tulevaisuudesta.”

Olet puhunut esimerkiksi energian saamista kieroutuneista ja ympäristölle haitallisista tuista. Mitä mieltä olet turpeen energiakäytöstä ja taloudellisista tuista* Suomessa? Entä puun käytöstä energiaksi?

”Kieroutuneet tuet toimivat hyvin usein ympäristöä vastaan ja johtavat luonnon kestämättömään hyväksikäyttöön.

Kun polttaa turvetta, tuloksena on suhteellisen vaatimaton määrä energiaa ja huomattavat kasvihuonepäästöt. Menee tuhansia vuosia ennen kuin turpeesta vapautunut hiili sitoutuu takaisin.

Puun energiakäytön suhteen ratkaisee se, tehdäänkö se kestävästi. Meidän ei tulisi sen tai minkään muunkaan takia tuhota edes suhteellisen koskematonta luontoa. Esimerkiksi vanhoja metsiä ei pitäisi missään nimessä hakata. Bioenergia voi olla hyödyllinen osa ilmastonmuutoksen rajoittamista vain, jos sitä hyödyntää kestävästi.”

* Turve sai Suomessa 146 miljoonaa euroa verotukea vuonna 2017.

"Päättäjien on pakko ottaa pidemmän aikavälin näkökulma. Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon torjuminen on paljon halvempaa nyt kuin tulevaisuudessa", Watson sanoo.

Millaisia terveisiä lähetät suomalaisille, jotka haluavat osallistua biodiversiteetin suojeluun?

"1) Painosta päättäjiä ajamaan politiikkaa, joka auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin katoa samanaikaisesti. Useilla eri sektoreilla, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Korosta, että ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen ovat tiukasti kytkeytyneet toisiinsa.

2) Tee näkyvästi selväksi, että haluat kestäviä tuotteita, puhdasta energiaa ja kestävää metsienkäyttöä. Yritä saada etenkin kaupalliset toimijat ja päättäjät oivaltamaan, että puhdas luonto on myös yksityisen sektorin intresseissä.

3) Älä kerro vain, miten karseassa jamassa biodiversiteetti on. Tuo esiin vaihtoehtojen avulla, miten voimme elää kestävämmin. Korosta, että kestävät elintavat eivät ole hyväksi vain ympäristölle vaan myös meidän kaikkien hyvinvoinnille.”

Haastattelu ja kuvat ovat Norjan Trondheimissa 7.2.2018 järjestetyn “Biodiversity – From knowledge to policy?”-seminaarin yhteydestä.

Teksti ja kuvat: Antti Miettinen

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi