SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille

30.11.2018

Rautatien varrella esiintyvien uhanalaisten lajien siirtämistä uudelle elinalueelle kokeiltiin 23.11. Hausjärven Ryttylään muutettiin lajeja Hyvinkään ja Riihimäen väliseltä rataosuudelta.

Ratapenkalta kaivetun pintamaan toivotaan sisältävän uhanalaisten kasvien siemeniä ja perhosten koteloita (kuva: Aura Tuominen)

Hyvinkään pohjoispuolella sijaitsevan ”Monnin suoran” ratapenkalta löytyy monia uhanalaisia paahdeympäristön lajeja. Sepelin seassa viihtyvät esimerkiksi erittäin uhanalaiset sauramoviirukoi, kenttäpussikoi ja esikkokasveihin kuuluva ketonukki sekä vaarantuneeksi luokiteltu loistokaapuyökkönen.

Alueelle on suunnitteilla ratahanke, jossa esiintymien yli vedettäisiin uudet ratakiskot. Esiintymien suojelemiseksi lajit pyritään Liikenneviraston toimeksiannosta siirtämään rakennustöiden ajaksi uudelle elinalueelle, minkä jälkeen ne voitaisiin palauttaa takaisin uudelle ratapenkalle. Menetelmää kutsutaan ekosysteemihotelliksi.

Kaivettu pintamaa kuljetettiin ekosysteemihotellina toimivalle Kakslammin luonnonsuojelualueelle (kuva: Aura Tuominen)

Lajien siirtämiseksi ekosysteemihotelliin niiden esiintymispaikoilta kaivettiin pintamaata, joka kuljetettiin Ryttylään Vuokon Luonnonsuojelusäätiön perustamalle Kakslammin suojelualueelle. Pintamaan mukana alueelle toivotaan siirtyvän ketonukin siemeniä ja uhanalaisten perhoslajien koteloita. Kakslammille siirrettiin radan varresta myös ketomarunan siemeniä, sillä esimerkiksi loistokaapuyökkönen ja kenttäpussikoi tarvitsevat sitä toukkiensa ravintokasviksi.

Lajien siirron onnistumista päästään arvioimaan vasta ensi kesänä. Mikäli lajit eivät kotiudu uudelle elinalueelleen, siirtoa yritetään uudestaan esimerkiksi toukkia muuttamalla.

Mukana siirtotyössä olivat vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta, biologi Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:stä, Karoliina Saarniaho ja Daniela Rosqvist WSP Finlandista sekä Vuokon Luonnonsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Nupponen ja uusi tiedottaja Aura Tuominen.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö perusti Kakslammin luonnonsuojelualueen Ryttylässä sijaitsevalle entiselle soranottopaikalle vuonna 2017 paahdeympäristöjen lajien suojelemiseksi. Paahdeympäristöt ovat Suomessa vähentyneet, ja samalla monet niiden omaleimaisista lajeista ovat muuttuneet uhanalaisiksi. Kakslammilta on löydetty muun muassa uhanalaiset maitekiiltokääriäinen ja isotoukohärkä. Myös nyt siirrettyjen lajien toivotaan leviävän vakituisiksi asukkaiksi Ryttylään.

Erittäin uhanalainen ketonukki on paahdeympäristössä viihtyvä esikkokasvi (kuva: Terhi Ryttäri)

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi