SÄÄTIÖMME TOIMII


Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin
11.1.2019


Uhanalaiset palsasuot sulavat hätkähdyttävän nopeasti
28.12.2018


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin

11.1.2019

Maakotkan pesiin ei eteläisessä Suomessa juuri törmää. Vaarantuneeksi luokitellun päiväpetolinnun pesimäalue on kaventunut pohjoisemmaksi sopivien pesäpaikkojen ja saaliseläinten puutteessa. Kantaa on verottanut myös kotkien vainoaminen niiden saalistamien poronvasojen takia. Vainot ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi korvausjärjestelmän uudistamisen myötä.

Maakotkia houkutellaan takaisin etelään tekopesiä rakentamalla. Vuonna 2018 Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tuki kahta hanketta, joissa kokeneet kotkatuntijat Risto Sulkava ja Jouni Lamminmäki rakensivat useita pesiä levinneisyysalueen eteläreunalle pesimäalueen laajentamiseksi.

Tekopesää rakentaessa sopivan paikan valinta voi ratkaista sen, tuleeko pesälle käyttöä vai ei. Kotka pesii yleensä vanhan männyn latvaan rakentamassaan risulinnassa, josta suuren linnun pitää päästä heittäytymään lentoon mieluiten useampaan suuntaan. Sulkava tiivistää tärkeimmät vanhalla kotkamiesten lausahduksella: ”Kotkan pitää nähdä pesältä koko maailma, mutta pesä ei saa näkyä oikein minnekään.” Kotka tarvitsee myös pesimärauhan, ja paikanvalinnassa ongelmaksi voikin muodostua ihmistoiminnasta kotkalle aiheutuva häiriö.

Kotkan pesältä pitää olla hyvä näkyvyys ympäristöön. (Kuva: Jouni Lamminmäki)

Tekopesät rakennettiin Lamminmäen hankkeessa Metsähallituksen suojelualueelle, ja sopivan paikan valinta tehtiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Aiemmista tekopesähankkeista innostuneet yksityiset maanomistajat tarjosivat Sulkavan hankkeeseen sopivat alueet. Kotkille sopivia pesäpaikkoja hahmoteltiin aluksi kartoista ja ilmakuvista, mutta lopulliset valinnat tehtiin maastossa.

Jämerät tekopesät on rakennettu oksista ja muista paikan päältä kasatuista materiaaleista. (Kuva: Risto Sulkava)

Lamminmäen hankkeessa maakotkien suojeluun yhdistyi luontokasvatus: Mukana projektissa oli ala- ja yläkouluikäisiä lintuharrastajan alkuja oppimassa tekopesien rakennusta ja rengastusta.

”Olin itse puussa ja lapset olivat alhaalla. He toimittivat minulle tavaraa vetämällä narulla minulle kamat sinne. He myös sahasivat kuusenoksia ja hinasivat minulle puuhun. Mä vain seisoskelin ja naulasin, lapset toimittavat tarpeet. Ja tykkäsivät tehdä alhaalla hommaa. Sitä kautta oppii.”

Jouni Lamminmäki opetti nuorille apureilleen tekopesien rakentamista ja rengastamista. (Kuva: Jouni Lamminmäki)

Tulevina vuosina nähdään, tulevatko pesät käyttöön. ”Pesintöjen mahdollisesti myöhemmin alkaessa poikaset rengastetaan. Samoissa pesissa voi pesiä useita muitakin lajeja”, Sulkava kertoo.

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi