SÄÄTIÖMME TOIMII


Hukkuuko maa, katoaako maisema?
25.2.2020


Uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja kartoitettiin Torniossa
29.3.2019


Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin
11.1.2019


Uhanalaiset palsasuot sulavat hätkähdyttävän nopeasti
28.12.2018


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Hukkuuko maa, katoaako maisema?

25.2.2020

Janette Backmanin valokuvanäyttely ”Hukkuva maa, katoava maisema” tiedekeskus ja museo Arktikumissa Rovaniemellä 17.1.-26.4.2020.

Kemijoki Oy:n suunnitelmissa oleva Sierilän voimalaitos sijaitsee Kemijoessa välittömästi Rovaniemen kyläkeskustan yläpuolella. Voimalaitoksen ympärillä on käyty kiivasta keskustelua, ja sen tuomat vaikutukset alueen luontoon ovat huolestuttaneet monia.

Kuva: Sierilän voimalaitoksen alue

Janette Backman on rovaniemeläinen taidemaalari, valokuvaaja, kuvittaja ja satukirjailija (s.1985). Hän tutustui kesällä 2019 voimalaitoshankkeen uhkaamaan jokiosuuteen, aina Sierilästä Vanttauskoskelle asti ja alue teki häneen suuren vaikutuksen. Jokivarren asukkaiden sekä mökkiläisten tarinat ja huoli voimalaitoksen rakentamisesta koskettivat häntä syvästi.

”Jokialueella, joka nyt uhkaa jäädä Sierilän voimalaitoksen mukanaan tuoman patoaltaan alle, jää paljon uhanalaisia luontotyyppejä, kuten tulvametsiköitä, tulvaniittyjä ja hietikoita sekä perinnebiotooppeja erilaisine niittytyyppeineen.”

Kuva: Perhokalastajien suosima Tikkasenkari, Janette Backman

Janette Backman toteaa näyttelytiedotteessaan, että toteutuessaan Sierilän voimalaitoksella on laaja vaikutus alueen luontoon ja maisemiin. Voimalaitos vaikuttaa myös suuresti alueen asukkaisiin, vapaa-ajan asukkaisiin ja joen virkistyskäyttäjiin. Näiden lisäksi voimalaitos tuo muutoksen myös paikallisiin elinkeinoihin kuten kalastusmatkailuun, majoituspalveluihin, sekä poro- ja maatalouden harjoittamiseen.

Backman haluaa näyttelyllään tuoda kävijöille esille Kemijoen viimeisen valjastamattoman osuuden merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, kuin sosiaalistenkin arvojen osalta. Näyttelyn tavoitteena on antaa ääni paikallisille ihmisille.

Äärimmäisen uhanalaisen apilakirjokääriäisen elinalue
vaarassa jäädä veden alle.


Kuva: Apilakirjokääriäisen (Capricornia boisduvaliana) elinympäristöä alkukesällä 2019, Janette Backman

Alueella elää muun muassa äärimmäisen uhanalainen apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana), sekä direktiivilajit laaksoarho (Moehringia lateriflora) ja lapinleinikki (Coptidium lapponicum). Alueelta on tehty havaintoja myös kirjokoskikorennosta (Ophiogomphus cecilia) ja saukosta (Lutra lutra). Jokilaakson hiekkatörmissä pesii erittäin uhanalainen törmäpääsky (Riparia riparia), ja maamme kannasta on arvioitu elävän n. 4% voimalaitoksen vaikutusalueella. Myös erittäin uhanalaisesta jokihelmisimpukasta eli raakusta (Margaritifera margaririfera) on tehty yksittäisiä havaintoja viime vuosina (Lähteet lajitiedoille: Sierilä YVA). Sierilän voimalaitoshanke on saanut luonnonsuojelulain edellyttämät poikkeamisluvat uhanalaisten lajien osalta.

Apilakirjokääriäistä voisi hyvin luonnehtia Suomen uhanalaisimmaksi eliöksi. Perhosta on aikanaan tavattu lähes koko Suomen alueelta. Lajia on kartoitettu systemaattisesti sen vanhoilta elinalueilta, sekä potentiaalisilta uusilta alueilta. Silti tiedossa on vain tuo yksi pienialainen esiintymä Sierilässä. Kemijoki Oy aikoo rakentaa tulvavallin lajin elinympäristönä tiedetyn niityn ympärille, mutta todennäköisesti niitty vettyy pohjan kautta ja menettää kuivat ja karut ominaispiirteensä. Uusia populaatioita on yritetty synnyttää siirtoistutuksilla, mutta valitettavasti yritykset ovat pääasiallisesti epäonnistuneet. Laji on myös muualla EU-alueella rajusti taantunut ja varmuudella lajille tunnetaan tällä hetkellä vain kaksi muuta esiintymää pohjoisessa Ruotsissa. EU:n ulkopuolella lähin tunnettu esiintymä on Arkangelin alueella ja lisäksi Etelä-Uralilta tiedetään kolme esiintymää.

Alueella kasvaa silmälläpidettävää tataarikohokkia (Silene tatarica). Alueelta olisikin hyvä selvittää myös tataarikohokkipussikoin (Coleophora silenella) esiintyminen.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on tukenut valokuvanäyttelyä apurahalla.


 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi