Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myöntää apurahaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä tukeviin hankkeisiin. Säätiön hallitus on jakanut tämän vuotiset apurahat. Kaikkiaan avustuksia myönnettiin 27 projektille yhteensä 25000 euroa.
Monipuolisia hakemuksia vesistöjen ja kalakantojen tutkimukseen
Hydrobiologi FM, mikrobiologi FM, kauppatieteen kandidaatti Tero Tschokkisen hankkeelle myönnettiin 2500 euroa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen ja luontaisten kutupaikkojen tuhoutumisen kautta huonoon kuntoon päässeiden Etelä-Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen, kuten meritaimenen, elvyttäminen ja tulosseuranta alueella.
Myös Roope Turunen lähtee tekemään työtä kalakantojen kartoittamiseksi. Turusen selvityksen odotetaan lisäävän tietoa kohdelajien elinympäristövaatimuksista ja esiintymisalueista, mikä auttaa lajien suojelutoimien suunnittelussa ja lajien vaatimusten huomioimisessa.
Hyönteisiä, perhosia ja perinnemaisemaa
Säätiö jakoi apurahaa hankkeisiin, joilla pyritään tutkimaan hyönteiskatoa sekä ennallistamaan ja turvaamaan hyönteisten elinympäristöjä.
Hans Colliander on vuodesta 2000 yhdessä perhosharrastaja Mika Karttusen kanssa järjestelmällisesti kerännyt havaintoja päiväperhosista Kiteen Kesälahden peruskarttaruudulta 686-65 osallistumalla muun muassa Valtakunnalliseen perhosseurantaan ja Maatalousympäristön perhoslaskentaan. Nyt Vuokon Luonnonsuojelusäätiön myöntämän 1000 euron apurahan avulla tehdään kirja perhoskantojen muutoksista perinnemaiseman muuttuessa Kesälahdella 2000–2022.
Askalankoskella on järjestetty jo 30 vuoden ajan ketoleirejä. Tavoitteena on hoitaa Paimionjoen Askalankosken sydänaluetta – myllynuomia, laitumia riukuaitoineen ja niittyjä arkeofyytteineen, opettaa hoitotekniikoita ja pitää yllä hienoa lähiluontokohdetta.
Askalankosken perinnemaisema on elpynyt Paimion seudun ympäristöyhdistys ry:n toimenpiteiden ansiosta taantumisvaiheestaan. Avoimella niittyalueella kasvaa merkittävä lajisto arkeofyyttejä. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tuki jälleen hanketta ja tänä vuonna ketoleirejä varten myönnettiin 1500 euroa.
Nea Lehtokarin ja Pirjo Mutkalan hankkeessa tavoitteena on valjastaa Elonkierron monimuotoinen ja pölyttäjäystävällinen tiedepuisto pölyttäjäaiheiseksi osallistavaksi ja käytännönläheiseksi oppimiskokonaisuudeksi kaiken ikäisille.
Projektissa toteutetaan pölyttäjäaiheinen oppimiskokonaisuus Elonkierron tiedepuistoon, jonne luodaan opetuspolku infotauluineen sekä muuta ympäristökasvatustoimintaa, mm. ketokasvibongaus. Projektissa toteutetaan myös valtakunnallista kimalaisseurantaa ja perinnemaiseman lajikartoitusta. Hankkeessa toteutuu kaksi opinnäytetyötä.
Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahojen avulla hoidetaan lisäksi niittyjä ja ketoja, käynnistetään vieraslajiverkosto, rakennetaan risuaitaa sekä kartoitetaan maasiiroja.
Luontotietoutta nuorille ja lapsille
Vuokon Luonnosuojelusäätiöllä koetaan tärkeäksi tukea lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen edistämistä. Tänäkin vuonna saimme erinomaisia hakemuksia edesauttamaan tätä päämäärää.
Mustarinda-seura ry järjestää koululaisten työpajoja Mustarinda-talolla ja Hyrynsalmella sekä Kainuussa. Työpajat keskittyvät havainnoimaan metsän erityispiirteitä ja tuomaan osallistujille ymmärryksen monimuotoisten, vanhojen metsien merkityksestä laajemmin ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjumisessa.
Honkajoen yhteiskoululla ja lukiolla jatketaan hyvin alkanutta työtä. Hankkeessa luodaan ja parannetaan monimuotoisuutta perustamalla niitty- ja ketoalueita erilaisille joutomaille. Valittavat kasvit ovat luonnonkasveja, jotka ovat monien hyönteisten ravintokasveja.
Myös Roihuvuoressa Helsingissä perustetaan kouluniitty, joka ylläpitää lähiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa pedagogisia mahdollisuuksia koulun ulko-opetukseen. Tavoitteena on myös vahvistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta.
Linnut
Tämä vuonna apurahoja jaettiin seitsemälle lintuihin liittyvälle hankkeelle. Projekteissa tullaan esimerkiksi korvaamaan sääksien myrskyissä kärsineitä pesäpaikkoja korvaamalla niitä tekopesillä, kartoitetaan riekkoja ja selvitetään metsäympäristöjen tilan merkitystä pohjansirkun taantumiseen.