Juuan lintuharrastajat ry lähtivät ennallistamaan erittäin uhanalaisen törmäpääskyn pesimäseinämiä Juukan, Nurmeksen ja Lieksan alueella. Vuosien varrella lajille sopivat seinämät olivat muuttuneet pesimäkelvottomiksi tälle Ahvenanmaallakin rauhoitetulle lajille.
Törmäpääsky pesii yhdyskuntina hiekkakuoppien seinämissä ja rantojen hiekkatörmissä koko maassa. Emot kaivavat uuden pesätunnelin vuosittain. Törmäpääsky tekee tunnelimaisen pesän jyrkkään hiekkatörmään. Pesäkammio on noin metrin päässä tunnelin suuaukosta. Pesän aineksina se käyttää korsia, juurikuituja ja höyheniä.
Törmäpääskyille elintärkeät hiekkatörmät kuntoon
Vuokon Luonnonsuojelusäätiön myöntämän apurahan avulla Juuan lintuharrastajat ry ennallisti vuosien 2021 ja 2022 yhteensä kymmenen eri kohdetta.
– Toteutetuilla kohteilla loiventuneet seinämät jyrkennettiin lapiolla ja kaivurilla. Useimmissa paikoissa oli tarpeen tehdä päältä seinämän eteen repsahtaneen kuntan leikkaus ja poisto, Hannu Lehtoranta Juuan lintuharrastajat ry:stä kertoo.
Mataliin rinteisiin oli monissa paikoin alkanut kasvaa puita ja pensaita, jotka poistettiin. Neljällä kohteella rinteen päälle tehtiin turvallisuuden parantamiseksi aitaus. Kaksi kohdetta ennallistettiin vuonna 2021.
– Molemmissa kohteissa todettiin pesintöjä jo saman vuonna, Lehtoranta iloitsee.
Juuan lintuharrastajat antoivat myös opastusta maanomistajille maanotossa niin, että vuosittain osa ottoalueesta on törmäpääskyjen käytössä. Useilla pienkohteilla korjaavia toimenpiteitä on tarpeen tehdä myös tulevina vuosina ja yhdistyksellä on tavoitteena ennallistaa vielä ainakin kaksi kohdetta vuonna 2023.
Mustapyrstökuiri on laajentanut pesimäaluettaan
Oulun seudulla kerättiin Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tukemana tietoa vaarantuneen ja Ahvenanmaalla rauhoitetun mustapyrstökuirin pesimäbiologiasta. Maastotyöt ovat osa FM Sami Timosen väitöskirjahanketta.
Mustapyrstökuiri on pitkä- ja suoranokkainen kahlaaja, josta Suomen ensihavainto tehtiin Nurmeksessa 1903. Mustapyrstökuiri on laajentanut pesimisaluettaan rantaniityiltä myös peltoalueille. Samoin soilta on tavattu yksittäispareja.
Suomessa mustapyrstökuiri pesi ensimmäisen kerran Hailuodossa vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettäväksi luokiteltu laji on nykyisin vakinaistunut laji Liminganlahdella. Timosen tavoitteena on selvittää Suomen mustapyrstökuiripopulaation kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja suojeluun vaikuttavia keinoja. Tätä varten Timonen yhdessä työryhmänsä kanssa etsi ja merkitsi maanviljelijöitä varten pelloilta kymmeniä pesiä, jotka muutoin tuhoutuisivat maatöissä.
Tutkimus on aloitettu vuonna 2014 ja kestää vuoteen 2023. Konkreettinen työ tapahtuu Oulun seudun pelto- ja niittyalueilta. Emoja ja poikasia rengastetaan ja rengastettuja lintuja kontrolloidaan aikuis- ja poikassäilyvyyden selvittämiseksi.
–Mustapyrstökuiripopulaation seuranta ja tutkimus jatkui vuonna 2021 Oulun seudulla aiempien vuosien tapaan. Pesiä löydettiin yhteensä 88, joista 20 merkittiin maanviljelijöille maatöitä varten, mikä johti näiden pesien säilymiseen, Timonen kertoo.
Tutkimuksessa todettiin, että 70 % kaikista pesistä kuoriutui ja 28 % saalistettiin, mikä on keskimääräistä hieman suurempi saalistusprosentti. Seuranta-alueelta aikuisia lintuja rengastettiin 22 ja poikasia 109 yksilöä.
– Uutena tutkimuksena kerättiin vuoden aikana videoaineistoa pesiltä ulkomaisen Elvonal-ryhmän tutkimusprojektiin, jossa analysoidaan kymmenien eri kahlaajalajien sukupuolten eroja hautomiskäyttäytymisessä.
Keväällä 2022 Oulun yliopistossa valmistui gradutyö vuosina 2014–2020 kerätystä 400 kuirinpesän aineistosta, joka käsitteli pesien säilyvyyttä.
– Tuloksissa todettiin, että kaikkien pesien onnistumisprosentti oli 56, mutta pelkästään pesäsaalistusta pesätuhojen syynä tarkasteltuna peräti 80, joka on hyvin korkea säilyvyys. Alhainen saalistuksen määrä voi olla yksi pääsyistä, miksi Suomen kuirikanta on kasvamassa, päinvastoin kuin muulla Euroopassa.