Aktiivisena luontoharrastajana Roopella oli jo tiedossa entuudestaan kartoitukseen sopivia kohteita. Turusella luontoharrastus on ollut elämässä läsnä jo lapsesta saakka. Hän on opiskellut aktiivisesti eri kalalajien elintapoja sekä niiden elinympäristövaatimuksia.
– Olen harrastanut Suomen kalalajistoa aktiivisesti vuodesta 2016 lähtien. Tekemistäni havainnoista ehkä merkittävimmät ovat itäisen Suomenlahden ensimmäiset nokkakalan poikashavainnot, Turunen kertoo taustastaan.
Selvityksen tavoitteena oli lisätä tietoa kohdelajien elinympäristövaatimuksista ja esiintymisalueista, mikä auttaa näiden lajien suojelutoimien suunnittelussa ja lajien vaatimusten huomioimisessa.
– Monet projektini harvinaisista kohdelajeista ovat puutteellisesti tunnettuja. Osalla lajeista, kuten esimerkiksi sulkavalla, tiedot kutukäyttäytymisestä ja kutuelinympäristöistä ovat niukat. Näitä tietoja voi käyttää esimerkiksi lajien seurannassa ja suojelussa, Turunen toteaa.
Havainnointi tapahtui pääasiassa yöaikaan näkökalastamalla erilaisilla koukkupyydyksillä ja etenkin haavilla. Apuna käytettiin myös esimerkiksi niin sanottua tähystysikkunaa. Tärkeät ja epäselvät kalahavainnot dokumentoitiin valokuvaamalla tai niistä otettiin näytteitä myöhempiä määrityksiä varten.
Turunen keskittyi kartoituksessaan erityisesti uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen sekä alueellisesti harvinaisten kalalajien esiintymispaikkojen selvittämiseen. Monet kohdelajeista ovat kalataloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kohdelajeina Turusella olivat muun muassa puutteellisesti tunnetut isosimppu ja piikkikampela sekä seitsenruototokko, rantanuoliainen, mustatokko, kivennuoliainen, kivisimppu, kymmenpiikki, made ja pikkunahkiainen. Samalla hän selvitti kohdealueiden koko kalalajistoa.
– Kalalajiston rikkaus on yksi tärkeä tekijä kohteiden suojelun kannalta. Tiettyjen kalalajien osalta ovat erityisen huomion kohteena poikashavainnot, koska niiden lisääntymisalueista on niukasti tietoa, Turunen totesi apurahahakemuksessaan.
Haastetta projektiin toivat kesän 2022 säätilat maastokäyntien osalta. Yksi kohde jouduttiin jättämään pois kartoituksesta huonon vesitilanteen vuoksi. Tämän paikan tilalle löytyi kuitenkin toinen kiinnostava vesistö.
Turunen teki projektin aikana eri kohteissa laajat kartoitukset, joissa saatiin merkittyä alueiden vedenalaiset rantaelinympäristöt ja niiden laatu Googlen satelliittikuvaan.
– Iisalmessa tehtiin merkittäviä havaintoja sulkavan kudusta kevättulvan alla olevilla pelloilla Sourunsaaren ympäristössä. Havainto sulkavasta on tiettävästi Suomen toiseksi pohjoisin, Turunen kertoo.
Kartoituksia tehtiin useissa muissa kohteissa, kuten Luutajoella, josta on aiemmin löytynyt madetta ja pikkunahkiasta. Tällä kertaa niitä ei veden korkeuden vuoksi kuitenkaan havaittu. Vanhastaan tuttua kymmenpiikkikohdetta, Kirmajokea Iisalmen ja Lapinlahden rajalla, käytiin tarkastamassa. Kartoituskohteisiin kuuluivat myös Jurmo ja Utö. Rantanuoliaisen esiintyvyyttä kartoitettiin Kotkassa yhdessä pohjatöiden perusteella valitussa kohteessa.