Kemiönsaaren kunnassa sijaitseva Örö oli vuoteen 2002 saakka Puolustusvoimien hallinnassa. Vuonna 2015 linnakesaari avattiin Metsähallituksen toimesta yleisölle osana Saaristomeren kansallispuistoa.
Örö on huima keskittymä uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saaren lajiston rikkautta kuvaa hyvin, että kun Örön valtionmaat siirtyivät Metsähallituksen omistukseen, Öröstä tunnettiin enemmän perhoslajeja kuin koko Saaristomeren kansallispuiston alueelta yhteensä.
”Lisäksi uhanalaisten lajien määrän suhteen Öröllä alkoi olla jo legendaarinen maine. Mistään muusta paikasta Suomessa ei tunnettu yhtä suurta uhanalaisten lajien määrää”, kertoo Jaakko Kullberg. Kullberg aloitti saarella yhä jatkuvan perhoslajiston seurannan ja elinympäristöjen hoidon vuonna 1990. Vuokko on tukenut projektia pitkäjänteisesti, vuodesta 2013 saakka.
Pyydykset kattavat eri biotoopit
Jaakko Kullbergin tutkimus noin 250 hehtaarin laajuisessa saaressa alkoi lajistoselvityksenä. Örön luonnon uhanalaisuusarvot paljastuivat nopeasti merkittäviksi, joten oli selvää, että tutkimuksen on parempi olla jatkuva.
Saaren perhosseurannoissa on panostettu suuriin pyydysmääriin ja pyydysten kierrättämiseen eri paikoilla. Saaristossa erilaiset elinympäristölaikut ovat usein erillään – pienialaisia ja arvokkaita keto- ja hietikkoympäristöjä on eristyneinä pitkin Örötä. Seurannoissa käytetyt syötti- ja valopyydykset kattavat mahdollisimman hyvin eri biotoopit ja avoimet hietikkoympäristöt.
Pyydyksistä saadaan tietoa esimerkiksi uhanalaisten ja runsaiden lajien esiintymisestä. Osa valopyydyksistä tuottaa tietoa suurperhosten yksilömääristä Nocturna-yöperhosseurannan käyttöön. Pyydysten keskittämistä on pyritty välttämään, jottei niiden paikallinen vaikutus perhoskantaan olisi tarpeettoman suuri.
”Vuokon avustuksen turvin olen pystynyt sähkölaitteiden vaatimustason noustessa silti pitämään yllä ja uusimaan tutkimuslaitteistoa ja lamppuja”, Kullberg valottaa.
”Saaren avautuessa turismille nousi huoli laitteiden turvallisuudesta, ja siksi niiden sähköturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Yhdessä Metsähallituksen, Suomen Perhostutkijain Seuran (SPS) ja sähkötarkastajien kanssa Örössä tehtyjen tarkastusten myötä myös perhosharrastajien laitteistojen sähköturvallisuus on parantunut.”
Mikroilmastot huomioidaan hoitotoimissa
Perhosseurannan lisäksi saaren elinympäristöjä suojellaan ja hoidetaan. Hoitotoimet ovat olleet pääasiassa katajien ja mäntyjen raivausta ketojen ja hietikkojen pinta-alan lisäämiseksi ja umpeutumisen estämiseksi. Tavoitteeksi on noussut nimenomaan uhanalaisen perhoslajiston elinolojen parantaminen.
Aiemmin Kullberg järjesti saareen raivausretkiä. Vuosittaisilla retkillä poistettiin repimällä, vesurilla ja retkisahalla muun muassa männyntaimia ja kurtturuusua, minkä ansiosta varsinkin moni pienempi alue on selvinnyt näihin päiviin ominaispiirteensä säilyttäen. Viime aikoina hietikoita ovat raivanneet WWF:n talkoolaiset ja Metsähallitus.
Alusta alkaen perhostutkimuksen tarkoituksena on ollut saada selville, mitkä lajit elävät saaressa paikallisina kantoina ja millä paikoilla. Tutkimustulosten arvo konkretisoitui, kun Metsähallitus alkoi suunnitella alueen arvokohteiden hoitoja. Tarkat tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä helpottavat hoidon suunnittelua ja toteutusta.
”Hoitotoimenpiteissä pitää ymmärtää mikroilmaston muutokset tuulisessa ulkosaaressa. Liika avaaminen vallitseville tuulille herkillä paikoilla voi viilentää mikroilmastoa liikaa, ja suojattomilla paikoilla eivät kaikki perhoset silloin viihdy. Tästä syystä esimerkiksi Örötä selvästi suurempi Jurmo on lajistollisesti selvästi köyhempi”, Kullberg selittää.
Lajimäärä kasvaa joka vuosi
Örön perhostutkimuksella on ollut suuri merkitys perhosten uhanalaisuusarviointeja tehdessä, koska saaren avoimet elinympäristöt ovat poikkeuksellisen laadukkaita ja pinta-alaltaan suuria.
Vuoteen 2016 mennessä Öröstä on tavattu 1668 perhoslajia, joista suunnilleen 35 on löydetty sieltä Suomelle uusina. Näistä punaisen kirjan lajeja on seuraavanlaisesti (suluissa paikallisiksi arvioitujen lajien määrä):
– Hävinnyt (EX): 1 (0)
– Puutteellisesti tunnettu (DD): 1 (1)
– Äärimmäisen uhanalainen (CR): 5 (1)
– Erittäin uhanalainen (EN): 62 (39)
– Vaarantunut (VU): 60 (38)
– Silmälläpidettävä (NT): 129 (94)
”Örössä ei juuri esiinny kriittisesti uhanalaisia lajeja, koska arvokkaimpien elinympäristöjen pinta-alat ovat niin suuria, että Örössä elävien harvinaisten lajien paikallisia kantoja voidaan pitää turvattuina – toisin kuin monilla muilla paikoilla”, Kullberg huomauttaa.
Perhosten lisäksi tutkimuksissa on löytynyt koko joukko muitakin harvinaisia hyönteisiä, kuten esimerkiksi Suomelle uusina idänkirsikorento (Sympecma paedisca) ja jymysukeltaja (Cybister lateralimarginalis).
Miltä tulevaisuus näyttää?
”Ilmastonmuutoksen vaikutus lajimäärän kasvuun näkyy hyvin Örön tutkimuksessa”, Kullberg kertoo. ”Uusien lajien virta tuntuu jatkuvan, vaikka tutkimus on jo 27-vuotias.” Viime kesänä löytyi yhdeksän saarelle uutta lajia.
”Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten uusien hoitotoimien vaikutukset näkyvät alueen lajistossa. Jatkuuko uusien tulokkaiden ja uhanalaisten lajien virta Öröön vai tasaantuuko kehitys? Viime vuosien viileiden alkukesien vaikutus heijastui selvästi lajimääriin. Palautuuko nouseva suuntaus ja alkaako pohjoisen lajiston kato, josta on jo viitteitä, näkyä selvemmin?” Kullberg pohtii.
Vuokon säätiö tukee Örön perhoslajiston seurantaa ja elinympäristöjen suojelua ja hoitoa myös vuonna 2017.
