Soihtupuu on Terhi Jokiahon ja Mette Lagerstamin perustama työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää lasten ja perheiden luontosuhdetta kuvataiteen keinoin.
Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahan avulla Soihtupuun toiminta saatiin alkuun vuonna 2021. Taidepajoissa käsitellään luonnon moninaisuutta elämyksellisesti ja monipuolisesti ja lapsi itse toimii tekijänä ja kokijana.
Luontosuhde
Lapsen luontosuhde ei kehity ilman omakohtaisia kokemuksia luonnosta. Lapsen luontosuhteen vahvistaminen on aikuisilta sijoitus tulevaisuuteen.
On tärkeää, että lapsi saa itse kokea ja tutkia luontoa. Tämä tapahtuu kätevästi leikkien ja luontoretkien avulla. Metsäretkillä voi poimia marjoja ja rakentaa majoja. Luonnonvesissä voi nauttia uintihetkistä. Talvella on mukavaa heittäytyä lumileikkeihin. Luonnossa lapset näkevät myös kauneutta; erilaisia muotoja ja värejä, jotka omalla ihmeellisyydellään ruokkivat lasten mielikuvitusta ja kehitystä.
Tiia Metsämäki tutki Pro gradu-tutkielmassaan Luontosuhteen merkitys ja toteutus varhaiskasvatuksessa – Luontosuhteen merkitys lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja tämän tukemiseen lasten luontosuhteen syntyä ja kehitystä.
Metsämäki kertoi tutkielmassaan, että luontosuhde vaikuttaa siihen, miten ihminen kohtelee luontoa ja millainen suhde hänelle kehittyy luonnonympäristön käyttöön. Luonnon monipuolisuus ja epäsäännöllisyys stimuloivat mielikuvitusta, eläytymiskykyä, motoriikkaa, keskittymiskykyä, luovuutta ja virittävät joustavampiin leikkeihin.
Tähän tulokseen ovat päätyneet myös Soihtupuun Jokiaho ja Lagerstam.
– Luontosuhteen muodostuminen ei ole ihmiselle synnynnäistä, vaan se edellyttää oppimista. Ja parhaimmillaan se on sitä, kun lapsi saa tutkia, ihmetellä, innostua ja ihailla luontoa sekä sen ihmeitä. Lasten luontosuhde kehittyy tekemällä ja kokemalla. Siinä kasvaa samalla myös empatia, rakastava asenne ja halu vaalia elämää ja luontoa.
He kertovat Soihtupuun ekologisten taidepajojen tavoitteena olevan edistää myönteisen luontosuhteen kehittymistä lapsilähtöisesti satujen ja tarujen avulla. Pajoissa seikkailevat suomalaisesta kansanperinteestä tutut tontut ja haltijat.
Tarinoita ja taidetta
Soihtupuun taidepajoissa lapset pääsevät työskentelemään tarinoiden siivittämänä esimerkiksi hävikkikukkien ja kasvivärien parissa.
– Tarinoiden avulla innostetaan lapsia näkemään oma roolinsa luonnon moninaisuuden vaalijana ja huolenpitäjänä, Jokiajo ja Lagerstam kertovat.
Pajojen tarinoissa seikkailevat neljä haltiahahmoa: Vetehinen, Maahinen, Tapio ja Mielikki. Lasten taidetehtävät kumpuavat näiden hahmojen luontoon kytkeytyvistä taruista ja uskomuksista. Jokaisella haltialla on oma vastuualueensa luonnossa.
Taidepajoissa on neljän haltijan mukaisesti neljä eri teemaa.
Yhteistyö Lastenkulttuurikeskus Auroran kanssa
Soihtupuun tärkeä yhteistyökumppani toiminnan käynnistämisessä on ollut Espoon Lastenkultuurikeskus Aurora.
– Siellä Soihtupuu järjesti syyslomalla ”Tarujen polku” tapahtuman, jossa neljän päivän aikana perheet pääsivät kokeilemaan taiteen tekemistä eri tekniikoin. Tämän lisäksi Auroran pihapiiriin rakennettiin omatoimirata, jonka perheet pystyivät kiertämään itsenäisesti.
Talvilomalla Aurorassa toteutettiin animaatiopaja perheille ja tulevana kesänä jatketaan yhteistyötä ”Taikametsä” -teemalla.
Soihtupuun toiminnan tueksi luotiin oma verkkosivusto, www.soihtupuu.fi, josta löytyy lisätietoa. Ekologisia taidepajoja kehitellään sekä uudistetaan jatkuvasti yhdessä osallistujien ja yhteistyökumppanien kanssa.