Suurperhoslajeja on kertynyt tutkinta-aikana noin 360. Kuluneena kautena alueelta on löytynyt taas melkein 50 uutta lajia.
–Lisäys on aika huomattava, ja siinä varmasti näkyy puuston vähentäminen alueelta, sekä putkilokasvien lisääntyminen. Alueesta tulee ”houkuttelevampi”, Järveläinen toteaa.
Järveläinen kertoo, että ihmisten luomissa ympäristöissä, joissa kasvilajeja saattaa olla runsaastikin mutta yksilöitä vähän, tyypillistä on hyönteispopulaatioiden nopea vaihtuvuus. Lajeja tulee ja menee.
–Toisaalta tällaisissa vähän poikkeavissa saarekkeissa vaikuttaa, miten lähellä vastaavanlaisia elinympäristöjä on. Näiden lajisto muodostaa metapopulaatioita, jotka ovat sitä vahvempia, mitä parempia verkostoon kuuluvat laikut ovat.
Yökkösiä
Kesällä 2023 Kakslammilta löytyi kolme mielenkiintoista perhoslajia. Elokuun koennassa havaittiin erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens).
– Laji oli yleinen vielä 1980-luvulla mutta on sen jälkeen lähes kadonnut ja tavattu runsaammin vain muutamalta kuivalta mäeltä pääkaupunkiseudulta. Kanta-Hämeestä laji on tavattu viimeksi Laji.fi:n mukaan vuonna 2005. Näyttää siltä, että laji olisi elpymässä, Järveläinen kertoo.
Toinen erittäin uhanalainen havaittu laji oli kirjomaayökkönen (Opigena polygona). Ympäristö.fi-sivuilla kerrotaan kirjomaayökkösen yksilömäärien taantuneen merkittävästi sen alkuperäisten elinympäristöjen vähennyttyä.
Kirjomaayökkönen elää kedoilla, pellon ja metsän reunoilla ja uuselinympäristöissä, kuten pientareilla ja joutomailla, joten Kakslammin luonnonsuojelualue on tällekin lajille suotuisa elinympäristö.
Kolmas erittäin uhanalaiseksi luokiteltu ja nyt löytynyt laji on sauramoviirukoi (Isophristis anthemidella).