Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myöntää apurahaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä tukeviin hankkeisiin. Säätiön hallitus on jakanut tämän vuotiset apurahat. Kaikkiaan avustuksia myönnettiin 21 projektille yhteensä 17.000 euroa. Hakemuksia saatiin ennätysmäärä, 96 kappaletta.
Harvinaisia perhosia kartoitetaan ympäri Suomea
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi Monika Matikaiselle ja Lotta Leinoselle 2000 euron hyvin harvinaisen muurahaissinisiiven (Phengaris arion) ja muiden pölyttäjien kartoitukseen Liperin paahdeympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mikä on muurahaissinisiiven tämänhetkinen tilanne Liperin esiintymisalueella sekä kartoittaa muita hyönteisiä. Kartoituksen perusteella voidaan tehdä tarkemmat suunnitelmat Liperin radanvarren paahdeympäristön hoidosta ja ennallistamisesta.
Juha Kinnunen, Joanna Meurman, Teijo Saikkonen ja Turo Tuomikoski puolestaan kartoittavat harvinaisia perhos- ja sienilajeja saaristomerellä Varsinais-Suomessa. Heille apurahaa kartoitustyöhön myönnettiin 1200 euroa.
Timo Leponiemi jatkaa pitkäjänteistä työtään Ritasaaren perhoskartoitusten parissa. Perhosten seuranta aloitettu vuonna 2011 ja vesiperhosten vuonna 2018.
Ennallistamista ja elinympäristöjen hoitoa
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on nostanut erityisiksi apurahakohteiksi suo- ja kosteikkoluonnon seurannan, ennallistamisen ja suojelun, paahdeympäristöjen, kuten harjualueiden, radan- ja tienvarsien sekä entisten soranottoalueiden hoidon sekä elinympäristöjen ennallistamisen ja suojelun.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY Yhdistys) ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry (KSVY) saivat 1500 euroa kahden suon ennallistamiseen. Isoniitynsuon ja Huonosuon ennallistamisprojekti on osa laajempaa Keurusselän valuma-alueen kunnostuksen jatkohanketta (www.kvvy.fi/keurus/), joka päättyy kesäkuussa 2025. Hanke edistää valuma-aluelähtöistä vesiensuojelua ja lisää suoluonnon monimuotoisuutta.
Kemiönsaaren luonto ry – Kimitoöns Natur rf hoitavat Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahojen avulla Taalintehtaan kallioketoja. Hankkeessa kunnostetaan umpeenkasvusta kärsivien uhanalaisten ketoluontotyyppien monimuotoista mosaiikkia. Kohteilla on rikas kasvilajisto mukaan lukien Suomen suurin
vuorimunkkiesiintymä.
Loviisan Fasarbynlahti on osa Pernajanlahtien Natura-aluetta. Fasarbyn koulutien yksityistiekunta turvaa saamallaan apurahalla Natura-alueen merenrantaniittyjen ja -luhtien uhanalaisen lajistoa. Alueella tullaan tekemään ruovikon niittoa, roskaantuneiden ranta-alueiden siivousta ja vieraslajien torjuntaa.
Lapsille luontokokemuksia
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on perustettu vuonna 2007. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön nimi juontuu Tampereen Reaalilyseossa toimineesta perinteikkäästä ja aktiivisesta luontokerho Vuokosta. Kerhon toiminnassa mukana vietetyt vuodet ovat vaikuttaneet monen nuoren käsitykseen luonnon- ja ympäristönsuojelun tärkeydestä. Siksi myös Vuokon Luonnonsuojelusäätiön yhtenä apurahakohteena on vuosittain lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen edistäminen.
Apurahaa lasten leiri- ja luontotoimintaa saivat Luontoliiton Varsinais-Suomen piiri Maskussa järjestettävään lastenleiriin, Savo-Karjalan Luontoliitto nuorten syysleiriin ja Kuopion 4H-yhdistys ry lasten luontokerhoihin.
Opiskelijat tärkeänä osana tulevaisuuden luontotutkimusta ja tuntemusta
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi apurahoja erilaisiin Pro Gradu ja väitöskirja -tutkielmiin. Elina Nuuttila tutkii ekologisen kompensaation laskennan erityispiirteitä pienissä virtavesissä. Tutkielman avulla saadaan käsitys siitä, mitä puroille aiheutetut haitta- tai hyvitystoimet ovat numeerisesti ja miten ekologisen kompensaation periaatteita voidaan toteuttaa virtavesiluontotyypeissä.
Pasi Ahola tutkii raskasmetallien vaikutuksia pölyttäjäystävällisten kasvien kasvuun ja lisääntymiseen sekä niiden ylläpitämiin pölyttäjävuorovaikutuksiin. Aholan tutkimus tuottaa tietoa saastuneiden ympäristöjen kasveista, pölyttäjistä ja niiden vuorovaikutuksista edistäen vihersuunnittelutyötä ja pölyttäjien suojelua kestävän kaupunkiluonnon turvaamiseksi.
Reetta Niemisen mielenkiintoinen tutkielman tavoitteena on laajentaa tietämystä Suomessa esiintyvistä vesipunkkilajeista (Hydracarina) ja selvittää vesipunkkien vuodenaikais- ja syvyysesiintymistä sekä näihin vaikuttavia ympäristötekijöitä. Nieminen pyrkii lisäämään ymmärrystä huonosti tunnettujen vesipunkkien ekologiasta ja lajikirjosta. Tuloksia voidaan hyödyntää vesiekosysteemien tilan arvioinnissa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Kasper Mickosen väitöskirjatutkimus selvittää ihmisperäisten äänten vaikutuksia suurpetojen käytökseen, ja äänen aiheuttaman pelon hyödyntämistä ehkäistessä petovahinkoja ruoantuotannolle yhteiselon helpottamiseksi. Mickos toteaa, että EU:ssa petojen suojelu heikkenee ja metsästys nähdään usein ainoana keinona yhteiselon mahdollistamiseksi. Hyödyntämällä petojen ihmispelkoa esimerkiksi karjan suojelussa, voidaan välttyä metsästykseltä.
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö kiittää lämpimästi kaikkia apurahan hakijoita ja toivotamme jokaiselle elämyksellistä luontovuotta 2025.
Menestystä hankkeisiin!