Kartoituksissa havaittiin kaikki ne kahdeksan soiden päiväperhoslajia, joiden voidaan katsoa esiintyvän yksinomaan soilla. Harvinaisimpia niistä olivat suokirjosiipi (Pyrgus centaureae, NT) ja suonokiperhonen (Erebia embla), joita tavattiin vain muutama yksilö. Muurainhopeatäplää (Boloria freija, NT) havaittiin niin ikään vain kaikista luonnontilaisimmilla soilla. Näillä seudun parhailla perhossoilla se kuitenkin yllättäen sinnitteli yhä melko runsaana.
”Saimme varsin hyvää materiaalia näiden soiden suojelutilanteen edistämiseksi. Toivottavasti ainakin mahdolliset turpeenkaivuuhankkeet saadaan torpattua”, Aalto sanoo.
Ennallistetut suot kelpaavat päiväperhosille
Perhoslajiston seurantalaskentoja tehtiin myös ennallistetuilla soilla. Kaikki laskennoissa havaitut päiväperhoslajit olivat kelpuuttaneet vuosina 2011–2015 patoamalla ennallistetut suo-osat elinympäristöikseen. Lajit esiintyivät niillä pääosin yhtä runsaina kuin viereisellä luonnontilaisella suolla. Vain saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) vaikutti syystä tai toisesta yhä suosivan luonnontilaisia osia.
Keurusseudun suomaisema on pahoin pirstoutunut ja soista jopa 90 % on ojitettu. Ojituksesta kärsineen lajiston palautuminen näyttäisi kuitenkin edelleen olevan mahdollista, mikäli ennallistamiseen panostettaisiin nopeasti. Niinpä viimeisten luonnontilaisten soiden säilyminen ja ennallistamisen laajentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nyt kartoitetut suot eivät ole suojeltuja.
Havainnot on toimitettu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen käyttöön.