Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa – vaikka lajit eivät välttämättä ole uhanalaisia. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tuki Salla Härkösen väitöskirjatyötä sen tärkeän aiheen ja sen suojelutarpeisiin keskittyvän lähestymistavan vuoksi.
Väitöskirjassaan ”Muurahaisten pesävieraat: norkomuurahaisen esiintyminen” Härkönen selvittää yhden maamme vastuulajin, norkomuurahaisen (Formicoxenus nitidulus), sekä muiden pesävieraiden esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä Turun ja Kuopion seudulla sijaitsevista kekomuurahaisten pesistä kerättyjen näytteiden avulla. Selvittämällä minkälaisissa keoissa pesävieraslajisto on runsaimmillaan sekä minkälaisissa metsäympäristöissä nämä keot esiintyvät, saadaan arvokasta tietoa kekojen ja sitä kautta eri ympäristöjen suojelutarpeesta. Tavoitteena on lisäksi saada tietoa norkomuurahaisen perusekologiasta.
Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä saatu apuraha käytettiin työn ensimmäiseen vaiheeseen, kesän ja syksyn 2014 aikana tehtyihin maasto- ja laboratoriotöihin tutkimusmateriaalin keräämiseksi.
Osatyössä II selvitetään, miten keon koko, etäisyys naapuripesiin tai yhteiskuntarakenne vaikuttavat norkomuurahaisten esiintymiseen. Alustavan aineiston tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että norkomuurahaisia tavataan todennäköisemmin kaljukekomuurahaisten kuin punakekomuurahaisten pesistä. Kaljukekomuurahaiset muodostavat monipesäisiä ja -kuningattarisia yhdyskuntia toisin kuin punakekomuurahaiset, joiden yhdyskunnat ovat yksipesäisiä ja niissä on vain yksi kuningatar.
Osatyössä III selvitetään norkomuurahaisten ravintoa geneettisten menetelmien avulla ja sitä kautta niiden mahdollista vaikutusta isäntämuurahaisiin.
Osatyössä IV tutkitaan ympäristön laadun vaikutusta pesävieraiden esiintymiseen vertailemalla hakkuualueilla ja metsäympäristössä sijaitsevia kekoja ja niiden pesävieraslajistoa (lähinnä myrmekofiilikovakuoriaisia). Näytteistä löytyneiden kovakuoriaisten lajinmääritys aloitetaan tammikuussa 2015. Alustavat analyysit kekojen ominaisuuksista osoittavat, että metsien hakkuu aiheuttaa kekojen kuivumista sekä niiden lämpökapasiteetin heikentymistä. Tällä saattaa olla negatiivinen vaikutus paitsi muurahaisten myös niiden pesävieraiden lisääntymiseen sekä muihin toimintoihin.