Väsymättä kurtturuusua vastaan

Hangossa toteutettiin vapaaehtoisprojekti kurtturuusun hävittämiseksi merenranta-alueilta.

Hangon kaupungin alueella on tehty kaksi vuosikymmentä hoitotöitä kurtturuusun vähentämiseksi ja paikallisten lajien elinvoiman säilyttämiseksi.  Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi vuonna 2020 tähän liittyvälle projektille 1000 euron suuruisen apurahan. Projektissa osallisena olivat kolme henkilöä: luonnontieteiden kandidaatit Roope Nykänen, Tomi Kiviluoma ja Pyry Puustinen.

Vieraslaji.fi-sivustolla kerrotaan kurtturuususta seuraavaa: Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba, on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön, eikä sitä saa tuoda Suomeen. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen.

Laji lisääntyy ja leviää sekä siemenistä, että kasvullisesti mm. juurakon palasista . Uusille kasvupaikoille se leviää pääasiassa lintujen mukana niiden syysmuutolla. Sekä kiulukat että siemenet kelluvat vedessä ja voivat siten ajelehtia veden mukana uusille paikoille. Muista ruusuista poiketen kurtturuusu on erittäin hyvin sopeutunut vesilevintään.

Roope (vas) ja Pyry työssä. Tallholmenin alueen kurtturuusuesiintymät olivat matalia ja paikallisen lajiston kanssa tuli työskennellä erityisen varovasti. Kuva: Projektin kuva-arkisto

Hankkeen avulla lainvoimaiseksi

Ryhmä laati Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka II -hankkeen kanssa harjoittelusopimuksen, jotta toiminta olisi lainvoimaista. Käytännössä he saivat vapauden suorittaa työt itsenäisesti, oppien samalla luonnonsuojelutyön poliittisista haasteista. Projektin kohteet olivat Uudenmaan ELY-keskuksen hoitosuunnitelmien alaisia.

– Olemme kiitollisia kaikille mukana olleille tahoille korvaamattomasta avusta ja tuesta, projektin jäsenet sanovat.

Projekti toteutettiin 1.-12.7.2020. Kurtturuusujen kimpussa työskenneltiin päivittäin sääolosuhteista riippumatta. Torjuntatöitä suoritettiin pääasiassa poistamalla kasvien yhteyttävät osat, eli näivettämällä. Tämän lisäksi tehtiin kokonaisten kasvien poistamista juuria myöten, jos kyseisessä kohtaa kurtturuusu esiintyi ainoana lajina. Näin ollen ei ollut riskiä vahingoittaa muuta kasvistoa.

Tallholmenilla sijaitseva luonnonsuojelualue, jolta työryhmä näivettu kurtturuusuesiintymät. Kuva: Projektin kuva-arkisto

Lopputuloksena projektissa saatiin suoritettua torjuntatöitä noin 20 aarin laajuiselta alueelta Kolavikenin ranta-alueella Tallholmenin niemellä. Tämän alueen lisäksi Tvärminnessä poistettiin valtava yksittäinen kurtturuusuesiintymä, joka oli jo kasvanut 2,5 metrin korkuiseksi puskaksi.

– Parturoimme esiintymän aluksi raivaussahojen avulla, jonka jälkeen katkoimme oksasaksilla varret. Jätimme ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti maan päälle n. 10 cm varret tulevien kesien näivetystyötä varten. Viherjätteen keräsimme kahdeksi keoksi myöhemmin poltettavaksi.

Torjuntatöiden lisäksi projektiin kuului olennaisesti tiedeviestintä. Tämä tapahtui pääasiassa Instagram-sivuston kautta, jossa kerrottiin projektin etenemisestä. Instagram-sivulla jaettiin informatiivisia videoita kurtturuususta vieraslajina. Kruunaavana hetkenä toimi Helsingin yliopiston virallisen Instagram-tilin haltuunotto yhden päivän ajaksi, jolloin yksittäisiä videoita oli parhaimmillaan katsottu yli 8000 kertaa.

Projektin aikana tekijät kertoivat oppineensa runsaasti paitsi käytännön ympäristönsuojelutyöstä ja luonnonhoidosta, myös Hangon ainutlaatuisten ekosysteemien paikallislajistosta ja vuorovaikutussuhteista.

– Haluamme saattaa loppuun tekemämme työn Tallholmenissa ja jatkaa näivetystöitä alueella, kunnes paikka on täysin vapaa Rosa rugosasta. Samalla pyrimme kasvattamaan tietämystämme vieraslajitorjunnasta, jota voimme käyttää hyödyksi uusia projekteja suunnitellessamme. Töitä nimittäin riittää, ryhmän jäsenet toteavat.