Toivoimme hakemuksia liittyen hyönteiskatoon ja siihen liittyviin selvitys- ja kartoitushankkeisiin. Aihepiiri innoitti monipuolisiin hankkeisiin, ja esittelemme tässä kolmen eri hankkeen tuloksia.
Niittykukkia pölyttäjäkadon ehkäisemiseksi
Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri ry. (Vasp) sai Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä 500 euron apurahan Pelastetaan pörriäiset! -kampanjalle. Kampanjan tavoitteena oli edistää pölyttäjien suojelutyötä kannustamalla jäsenistöä pieniin konkreettisiin tekoihin. Samalla kampanja toimi ympäristökasvatuksellisena tietoiskuna pölyttäjien merkityksestä. Kampanja oli suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, ja sen toteuttivat pääasiassa alle 29-vuotiaat vapaaehtoiset.
Hanke aloitettiin huhtikuussa 2020 ja saatiin päätökseen vuoden 2021 alkuun mennessä. Pandemiatilanteen vuoksi toteutuksessa painotettiin retkien ja tapahtumien sijaan postituskampanjaa ja sosiaalisessa mediassa tiedottamista.
Kylvöillä konkreettista apua
Keväällä tilattiin ensimmäinen erä niittykukkien siemeniä, joita postitettiin kaikille alle 12-vuotiaille Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin jäsenille. Kirjeeseen liitettiin lapsiperheille suunnattu kylvöohje ja tietoisku kimalaisten sekä muiden pölyttäjien merkityksestä. Syyskesällä siemeniä tilattiin lisää ja ne postitettiin kaikille 13–20-vuotiaille jäsenille. Myös yli 20-vuotiaille jäsenille postitettiin ilmaisia siemeniä tilauksesta.
Kaikkiaan postituskampanjalla tavoitettiin 407 henkilöä, joista 25 oli siemenkirjeen erikseen tilanneita ja loput piirin alle 20-vuotiaita jäseniä. Jaetuilla siemenillä voitaisiin kylvää niittykukkia yhteensä yli 10 aarin edestä.
Kimalaisten lajiston ja populaatiokokojen arviointi linjalaskentamenetelmällä
Kaisa Nikku lähti pro gradu -tutkielmassaan selvittämään alueellista kimalaisten määrää ja lajikoostumusta. Samalla hän halusi selvittää, onko linjalaskennan ja merkkaus-takaisinpyydystämisen yhdistäminen sopiva keino kimalaisten laskennassa. Tutkimuksessa Nikku tutki kanta-arvioiden luotettavuutta paikallisten populaatiokokojen mittarina. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi Nikulle apurahaa 700 euroa.
Tutkimus toteutettiin neljällä eri linjalla Jyväskylässä. Linjoilla oli erilaisia elinympäristöjä, kuten niittyä, metsää ja puutarhaa.
-Toteutin kimalaisten laskennan kahdessa osassa: keväällä kuningatarten laskentana ja myöhemmin kesällä työläisten laskentana, Kaisa Nikku kertoo.
Tutkimuksessa löytyi yksilöitä 11 eri kimalaislajista. Nikku merkitsi kimalaisia tutkimuksen aikana yhteensä 1145 yksilöä, joista 53 tuli uudelleenpyydystetyksi. Koska aikaisemmin pyydystettyjä ja merkittyjä kimalaisia löytyi vain 4,6 %, kimalaispopulaatioiden kokoa ei voitu arvioida. Pyydystetty kimalaismäärä kuitenkin antaa vähimmäisarvion kimalaisten määrästä.
-Tämä voi johtua siitä, että kimalaiset liikkuivat laajoilla alueilla, eivätkä välttämättä tulleet samalle alueelle etsimään lisää mettä. Linjalaskennan ja merkkaus takaisinpyynnin yhdistäminen ei siis ollut sopiva menetelmä tällaisen laajalla alueella liikkuvan hyönteisen populaatiokoon mittaamisen, Nikku pohtii.
Dataa analysoimalla Nikku selvitti, että linjoilla oli erilaiset kimalaiskannat. Vaikka lajistollisesti linjat olivat melko samanlaisia, koostumus erosi monella linjalla lajien yksilöiden prosentuaalisen määrän suhteen.
-Nämä erot todennäköisesti johtuivat erilaisista elinympäristöistä. Kukkaisilla niityillä kimalaisten määrä oli moninkertainen metsäisiin alueisiin verrattuna, Nikku toteaa.
Tuulen voimakkuus vaikutti kimalaisten esiintyvyyteen negatiivisesti korreloiden. Mitä kovempi tuuli, sitä vähemmän kimalaisia esiintyi. Muut säätekijät, eli lämpötila ja pilvisyys, eivät itsessään vaikuttaneet kimalaisten määrään alueella, vaan ne vaativat toisen säätekijän osavaikuttajaksi
Luontotuntemusta lapsille
”Kana vapaalla” on teatteria ympäristönsuojelua yhdistävä taideteos, joka pyrkii innostamaan lapset luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi hankkeelle 700 euron apurahan.
Projektin toteutus on kahden esittävän taiteilijan käsialaa. Annimaria Koivunen ja Paula Kovanen käynnistivät projektin haastattelemalla ilmastoasiantuntijoita. Heille oli alusta alkaen selvää, että tarinan taustoittamiseen tarvittaisiin vankka faktapohja. Yhtenä lähtökohtana projektille oli tutkia miten tiede ja taide voisivat toimia käsi kädessä.
Projekti pitää sisällään musiikkiteatteriesityksen sekä opetushenkilökunnalle lähetettävän oppaan. Esityksessä kerrotaan tarina kanasta, joka ei osaa enää munia ja joka sen seurauksena lähtee etsimään vastausta ongelmaansa maailman eri kolkista.
Seikkailunsa aikana tarinan päähenkilö Matilda tutustuu eri eläinlajeihin ja oppii lopulta, että tarvitsee itse monimuotoisen ympäristön, jotta pystyy taas munimaan.
Koska ympäristönsuojelu on aiheena laaja, valikoitui esityksen tulokulmaksi luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Taiteilijoita kiinnosti, miten taidetta ja tiedettä yhdistelemällä saataisiin lapset kiinnostumaan luonnon suojelemisesta.
-Visiona on ollut, että jos jokin innostaa ja kiinnostaa, siitä haluaa myös pitää huolta, taiteilijat toteavat.
Esitys oli tarkoitus viedä suoraan oppimisympäristöihin Uudellamaalla marraskuussa 2020, mutta voimaan tulleet kokoontumisrajoitukset koronapandemian taltuttamiseksi estivät esittämisen. Esityksestä tehtiin videotaltiointi, joka saavutti kohderyhmänsä alkuperäisiä tavoitteita mukaillen.
Oppimisympäristöt saivat esityksen yhteydessä erillisen sähköisen materiaalipankin, ilmastokasvatus-oppaan, joka sisälsi erilaisia draamallisia harjoitteita, jotka tukivat esityksen sanomaa. Näin oppimisympäristöille tarjoutui mahdollisuus taiteen keinoin käsitellä esityksessä esille nousevia teemoja esityksen jälkeen. Opas lähetettiin opetushenkilökunnalle pdf-muotona sähköpostitse.
Projekti on ollut taiteilijakaksikolle opettavainen. Taiteen ja tieteen yhdistäminen ei ole ihan mutkatonta, mutta sitäkin tarpeellisempaa.
-On tärkeää, että lapset saavat ikätasonsa mukaisesti tietoa ja vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Ilmasto- ja ympäristöalan asiantuntijoiden avoin ja välitön suhtautuminen esityksemme lähtökohtaan osoitti, että dialogi eri toimijoiden välillä on mutkatonta ja avartavaa, kaksikko toteaa.