Luontoa voi auttaa monin eri tavoin. Ympäristöön voi vaikuttaa omilla teoilla ja tekemättä jättämisillä. Ne keneltä osaamista löytyy, tutkivat, inventoivat ja keräävät arvokasta tietoa. On ihmisiä, joilla pysyy lapio kädessä, jolloin he ovat oiva apu erilaisissa luonnonsuojelua ja monimuotoisuutta tukevissa talkoissa. Ehkä joku osaa kertoa luonnosta innostavasti jakaen rakkauttaan luontoon ja siten inspiroiden muita. Pieniä ja suuria tekoja, kaikki erittäin arvokkaita.
Rahoituksemme perustuu pääosin säätiön peruspääomasta saatuihin tuottoihin. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on jakanut apurahoja erilaisiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä tukeviin hankkeisiin yhteensä noin 270 000 euroa, ja tuettuja hankkeita on ollut yli 200. Tähän emme pysty kuitenkaan yksin. Säätiömme tarvitsee apua, jotta voimme jatkaa suojelutyötä. Siksi kiitämme lämpimästi kaikista lahjoituksista, joita olemme vuosien varrella säätiölle saaneet.
JUHA PÖYRY
”Vuokon rahoittamien projektien monipuolisuus on hienoa. Samoin se, että mukana on monia hyönteisaiheita, jotka ovat minulla sydäntä lähellä.”
Yksi merkkipäiväkeräyksen järjestäneistä oli pyöreitä täyttänyt Juha Pöyry. Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa Biodiversiteettikeskuksella erikoistutkijana. Juhan työtehtäviin kuuluvat mm. globaalimuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen luonnon monimuotoisuuden kannalta, maatalousympäristöjen luonnonsuojelubiologia ja valtakunnallisen yöperhosseurannan (Nocturna) koordinaatio. Hänellä on pitkä historia soiden hyönteislajiston seurannassa ja tutkimuksessa.
Miten päädyit valitsemaan keräyksen kohteeksi juuri Vuokon luonnonsuojelusäätiön?
”SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth oli aiemmin keväällä järjestänyt vastaavan keräyksen oman merkkipäivänsä yhteydessä, joten sain ajatuksen samanlaisesta keräyksestä.”
Olit toivonut lahjoitusten kohdistamista soiden suojelua edistäviin hankkeisiin. Nostit esiin myös Ahvenanmaan pitkäaikaisseurannat ja Andrena lathyri –maamehiläisen kartoitukset.
”Soilla elää hyvin omanlaisensa ja monimuotoinen eliölajisto, joka on suurissa vaikeuksissa. Suuressa osassa maan eteläpuoliskoa 1960-80-lukujen välisenä aikana ojittamattomista soista menetettiin 80-90 %. Edelleen moni jäljellä olevista soista on turpeennostovarauksessa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään maan eteläosissa jäljellä olevista soista lajistonsuojelun heikon tilanteen vuoksi. Ylipäänsä turpeenpoltto on sekä taloudellisesti, ilmastollisesti että ekologisesti kestämätöntä.
Andrena lathyri (nätkelmämaamehiläinen) on harvinainen mesipistiäislaji, jota Suomessa esiintyy suppealla alueella Varsinais-Suomessa (Turku-Parainen ja Perniö). Lajin uhanalaisluokka on EN ja laji on erityisesti suojeltava. Laji vaatii pesimäpaikoikseen avoimia hiekkapohjaisia ja paahteisia ketoja ja tienpenkkoja, joihin lajin naaras kaivaa pesäkolot. Vaikuttaa siltä, että Suomessa lajin naaraat ovat erikoistuneet keräämään siitepölyä jälkeläisilleen erityisesti syylälinnunherneeltä (Lathyrus linifolius), mutta etelämpänä muiltakin linnunhernelajeilta.”
Voitko kertoa tarkemmin roolistasi Ahvenanmaan pitkäaikaisseurannoissa?
”Olin mukana edesmenneen professori Ilkka Hanskin tutkimusryhmässä vuosina 1992-96 tutkimusavustajana ja gradun tekijänä (myöhemmin tuosta ryhmästä kehittyi metapopulaatiotutkimuskeskus, MRC). Ensimmäiset täpläverkkoperhostutkimukset alkoivat vuonna 1991, ja syksyllä 1993 toteutettiin ensimmäinen koko Ahvenanmaan mittainen populaatiokartoitus. Tämä Ahvenanmaan laajuinen täpläverkkoperhoskartoitus jatkuu edelleen. Ilkka Hanskin poismenon jälkeen kartoituksesta ovat vastanneet Marjo Saastamoinen (HY) ja Anna-Liisa Laine (Zürichin yliopisto). Myös Nesslingin säätiö myönsi äskettäin rahaa seurannan jatkumisen auttamiseksi.”
RAIMO VIRKKALA
”Hömötiainen, joka aiemmin oli metsien valtalintulaji, on viime vuosikymmeninä uhanalaistunut pääosin metsätalouden seurauksena.”
Raimo Virkkala työskentelee SYKE:n Biodiversiteettikeskuksessa johtavana tutkijana. Hän täytti 60-vuotta ja pyysi kaikki muistamiset Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle apurahoina jaettavaksi. Hän toivoi varoja käytettävän erityisesti metsien suojelua edistäviin hankkeisiin. Raimon keräyksestä saaduilla varoilla tuettiin mm. hömötiaistutkimusta. Virkkala on itsekin tutkinut metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutusta metsälintuihin ja suojelualueverkon merkitystä metsälintupopulaatioiden säilyttämisessä. Hän aloitti tutkimuksen jo vuonna 1982 ja väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1990 metsätalouden vaikutuksesta metsälintuihin Pohjois-Suomessa. Raimo on myös toiminut 1990-luvulla WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtajana.
Raimo kertoi, miten päätyi valitsemaan keräyksen kohteeksi juuri Vuokon luonnonsuojelusäätiön.
”En ollut aiemmin lahjoittanut, tai kerännyt lahjoituksia Vuokon luonnonsuojelusäätiölle. Huomasin, että Vuokon luonnonsuojelusäätiön monipuolessa toiminnassa on sekä luonnonsuojelututkimuksen rahoitusta, että erilaisia kartoituksia ja suojelualueiden perustamista. Metsät ovat globaalisti meidän kenties merkittävin luontotyyppimme soiden ohella, joten esimerkiksi metsälajiston suojeluvastuu Euroopassa on Suomen osalta merkittävä.”
PETRI AHLROTH
”Toivon, että kaikki lajit saataisiin säilymään, ettei yhdenkään lajin tarvitse kuolla sukupuuttoon.”
Eräs merkkipäiväkeräyksen järjestäjistä on Vuokon luonnonsuojelusäätiölle hyvinkin tuttu; säätiömme hallituksen jäsen Petri Ahlroth.
Petri toimii Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettikeskuksen johtajana. Hän on myös toiminut luonnonsuojeluasioiden parissa projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöneuvoksena ympäristöministeriössä. Petrillä ei ollut erityisiä toiveita lahjoituksen käyttökohteelle, vaan hän kokee kaikki säätiön avustuskohteet todella hyvinä.
Petrin mieleenpainuva luontomuisto on Hangosta. Hän oli 18-vuotiaana keräämässä perhosia, kun jalkojen vierestä lähti punamusta perhonen lentoon. Samalla hetkellä hän tajusi, että perhonen oli jaakonsiilikäs (Tyria jacobaeae). Yksilö oli Suomen neljäs havaittu. Tapaus jäi pitkäksi aikaa mieleen nuorelle luontoharrastajalle.
Varmaan turha kysyä, miten päädyit valitsemaan juuri Vuokon keräyksen kohteeksi. Vaikka oletkin itse hallituksessa mukana, niin kerrotko vielä, mistä Vuokon toiminnassa pidät?
”Muilla säätiöillä on enemmän muita pakollisia kuluja, kuin avustukset. Vuokon luonnonsuojelusäätiölle lahjoittaessa tietää, että rahat menevät oikeisiin tarkoituksiin: lyhentämättömänä suoraan apurahoihin ja hyviin kohteisiin. Säätiö on pieni ja siksi sen toiminta on tehokasta.”
Kiitämme suuresti kaikkia lahjoittajia, sekä haastattelun antaneita syntymäpäiväsankareita. Nämäkin lahjoitukset mahdollistavat taas yhä useamman jaettavan apurahan.