Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?

Itä-Suomen yliopiston tutkija Timo Pakkala selvittää, miten hyödyllisiä kolopuut ovat metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Tikat luovat koloja kovertamalla elinympäristöjä itselleen ja muille lajeille. Itä-Suomen yliopiston tutkija Timo Pakkala selvittää, miten hyödyllisiä kolopuut ovat metsäluonnon monimuotoisuudelle. Vuokon säätiön rahoittama tutkimus auttaa arvioimaan kolojen arvoa metsälajistolle ja tuottaa suosituksia metsien käsittelyyn kolopuiden huomioimiseksi.

Pohjantikan kolot voivat säilyä 30 vuotta. Kuva: Johanna Lakka

Tikkojen koloja käyttävistä linnuista suurin osa on yleisiä lajeja, mutta silmälläpidettävistä lajeista varpuspöllö hyödyntää pohjantikan ja käpytikan koloja ja helmipöllö palokärjen koloja. Lisäksi liito-orava käyttää etenkin vanhoja käpytikan ja harmaapäätikan koloja pesä- ja levähdyspaikkoinaan.

Pakkalan mukaan tikoille sopivien pesäpuiden tarjonta pitäisi turvata. Hankkeessa kerätyn tiedon avulla kolopuut voidaan jatkossa huomioida metsien käsittelyssä aiempaa paremmin.

Lue lisää Pakkalan tutkimuksesta täältä!