Syksyllä 2018 Kakslammin alueelle perustettiin ekosysteemihotelli, johon siirrettiin harvinaisia kasveja ja hyönteisiä Hyvinkäällä sijaitsevasta ratapenkasta Väyläviraston aloitteesta. Rataa tullaan uudistamaan, joten tämä elinympäristö tulee tuhoutumaan. Suomen Ympäristökeskus siirsi alueelle muun muassa ketonukkeja ja ketomarunoita, sekä niiden siemeniä. Ensimmäisen ekosysteemihotellin hyvien tuloksien kannustamana siirtoja jatkettiin vuonna 2020 toisellekin alueelle Kakslammilla.
Ekosysteemihotellin tarkoituksena on saada isoissa hankkeissa tuhoutuvat lajistot hyvissä ajoin turvaan alueelle, jossa ne voivat lisääntyä ja levitä. Kun hankkeet päättyvät, pyritään lajistoa palauttamaan takaisin entisille kasvupaikoilleen. Pyrkimyksenä on täydellinen ekologinen kompensaatio. Lajit jäävät myös ekosysteemihotellin alueelle, eli tässä tapauksessa Kakslammille.
Terhi Ryttäri kertoo Suomen Ympäristökeskuksen sivuilla, että ekosysteemihotelleille on suuri tarve. Uusimpien luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuden hupenemista ei ole onnistuttu pysäyttämään Suomessa. SYKEn sivuilla kerrotaan, että Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) raportin mukaan yksi keskeisimpiä syitä luontokatoon on ihmisen toiminta, joka muokkaa ja muuttaa sekä pirstoo elinympäristöjä.
Tärkeimpiä Kakslammille siirrettyjä kasveja ovat ketomaruna, keltasauramo sekä erittäin uhanalainen ja rauhoitettu ketonukki, jonka siirtoon on haettu erikoislupa. Alueelle on siirretty myös näillä kasveilla elävien perhosten toukkia. Toukkien siirrosta on vastannut Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toiminnanjohtaja Jari Kaitila.
Ennen siirtoja Vuokon Luonnonsuojelusäätiön työnjohtaja Minna Erkalan ja hänen apujoukkonsa raivasivat valitun alueen männyntaimista ja poistivat siitä lupiinin. He ovat olleet myös suurena apuna kasvien siirron jälkeen, sillä he ovat jatkaneet alueen kitkemistä ja kastelleet hentoja kasveja. Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri kiittää lämpimästi Erkalania ja hänen apulaisiaan. Ilman hoitoa ekosysteemihotellit eivät onnistuisi.
Kasvien ja niiden siementen siirto tehtiin käsityönä. Alueelle tuotiin muovilaatikoissa pintamaata, josta löytyi kasvien siemenpankkia. Lisäksi hotelliin tuotiin jonkin verran pieniä ketomarunan taimia.
–Vaikka alue ei ensinäkemältä näytä kummoiselta, tarkemmin katsottuna ekohotellista löytyy hyvin ketomarunaa. Kesällä 2018 hotellista havaittiin 32 ketomarunakasvustoa. Vuoden 2021 elokuussa niitä löytyi 200, Terhi Ryttäri kertoo.
Kasvien voidaan todeta lähteneen hyvin kasvuun. Perhosten lisääntymisen seuranta tulee hieman jälkijunassa. Kasveilla elävät perhoset ovat vaateliaita esiintymisalueidensa suhteen.
Vielä tänä kesänä kenttäpussikoi ei ollut alkanut lisääntymään alueella, joten lajia siirrettiin kesän aikana lisää alueelle. Ketomaruna ei välttämättä ole vielä tarpeeksi riittävä lajille. Vallipussikoin siirrot alueelle tehdään syksyn aikana.
Kasvien siirrot ekosysteemihotelleihin kannattaakin tehdä hyvissä ajoin, jotta kasvit ehtivät kotiutumaan ja runsastumaan riittävästi ennen toukkien siirtoa.
Työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Jo nyt on saatu positiivisia tuloksia, ja niiden seurantaa jatketaan tulevina vuosina. Näiden tuloksien kannustamana Vuokon Luonnonsuojelusäätiö jatkaa mielenkiinnolla ekosysteemihotellityötä Kakslammilla yhdessä muiden toimijoiden kanssa.