Kakslammilla kartoitetaan uhanalaisia lajeja

Vapaaehtoiset kartoittajat selvittävät Kakslammin luonnonsuojelualueen kasvi- ja hyönteislajistoa.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on hoitanut aluetta hävittämällä lupiinia ja harventamalla mäntytaimikkoa. Lajien kartoitus on meille tärkeää, jotta näemme miten hoitotoimet ovat vaikuttaneet hyönteis- ja kasvilajiston monimuotoisuuteen.

Kartoitusta on tehty viime vuosina varsinkin perhoslajiston ja pistiäisten osalta. Myös kukkakärpäsiä ja luteita on tutkittu. Kartoitustyö on tämän vuoden 2021 osalta jo alkanut. Olemme saaneet ilahduttavasti mukaan uusia kartoittajia tälle vuodelle, joten odotamme mielenkiinnolla tuloksia.

 

Kakslammin hyönteisinventointi 2020

Tapani Järveläinen tutki vuonna 2020 Kakslammin luonnonsuojelualueen hyönteiskantaa.

Säät olivat vuonna 2020 poikkeukselliset. Lauhaa talvea seurasivat kylmä kevät, helteinen kesäkuu, sateinen sekä kolea heinäkuu. Syksy oli lämmin ja pitkä.

Kevätiskosmehiläinen (Colletes cunicularius). Kuva: Tapani Järveläinen

Varhaiskevään maamehiläiset lähtivät varhain lentoon ja esiintyivät runsaslukuisina. Huhtikuussa lensi massoittain kevätiskosmehiläisiä ja raitamaamehiläisiä.

– Toukokuun kylmät ilmat hiljensivät lennon, ja yöpakkaset saattoivat jopa tappaa osan kuoriutumisvaiheessa olevista yksilöistä. Kesäkuussa hyönteisiä tuntui olevan normaalia vähemmän ja moni vähälukuisempi laji jäi kokonaan puuttumaan havaintolistoista, Järveläinen kertoo.

Heinäkuun pilvinen ja kolea alkupuolisko ei sekään ollut kovin suotuisa aurinkoa rakastaville lajeille. Heinäkuun loppupuolelta syksyyn kausi olikin jo normaali.

Uhanalaisista perhosista maitepunatäplällä oli hyvä vuosi. Parhaina päivinä yksilöitä oli lennossa kolmatta kymmentä, joskin esiintymisalue on toistaiseksi ollut suppea. Lajia esiintyi vain niin sanotulla lupiinihaudan nyppylällä. Myös mansikanvarsikoista saatiin löytö uudelta paikalta. Harvinaista vajayökköstä löytyi kaksi yksilöä.

Maitepunatäplä (Zygaena filipendulae). Kuva: Tapani Järveläinen

Alueella vieraili myös nivelkärsäisistä kiinnostuneita. Paikalla kävivät luteita etsimässä Tuomo Vainio ja Iiro Kakko. Hyviä löytöjä alueelta olivat karvakilpilude, josta on kirjattu laji.fi sivuille Suomesta vain 18 löytöä. Kakslammilta tavattiin silmälläpidettävää ja paikoittain esiintyvää nätkelmäludetta. Hyvin harvinaista ja statukseltaan vaarantunutta vaaleatikkuludetta löytyi useita yksilöitä.

Hyönteisten kannalta voimakkaasti vaihtelevat sääolot ovat haasteellisia. Lämpimät säät herättelevät niitä kuoriutumaan, mutta kylmät pakottavat aloilleen ja hidastavat kukkien avautumista. Toisaalta viileä keskikesä pidentää kukkimisaikoja ja ylläpitää näin ravintolähteitä.

– Monet muutkin alkukevään mehiläislajit lensivät runsaina. Idänpuoleisen rinteen puuston avaaminen ja mäntyjen voimakas harventaminen on selvästi tuonut paljon uutta pesimiseen sopivaa aluetta, josta erityisesti hiekkamaiden sukkession alkuvaiheen mehiläislajit hyötyvät, Järveläinen toteaa.

 

Tutustu alueen lajeihin tarkemmin sivuillamme vuokonluonnonsuojelusaatio.fi/kakslammin-luonnonsuojelualue/

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö kehittää pitkäjänteisesti Hausjärven Ryttylässä sijaitsevan Kakslammin aluetta. Kyseessä on Suomessa ainutlaatuinen projekti, jossa 32 hehtaarin entinen soranottoalue suojeltiin ELY-keskuksen päätöksellä syyskuussa 2017 arvokkaana paahdeympäristönä.