Arkistot: Projektit

Alkukesällä 2018 metsätalousinsinööri Janette Backman tankkasi autonsa Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä saamallaan apurahalla ja suuntasi Tornion vaaroille kartoittamaan uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja. Kartoituksia oli valmisteltu selvittämällä neidonkenkien ja tikankonttien mahdollisia kasvupaikkoja karttojen ja ilmakuvien perusteella. Lupaavimmat paikat valittiin kartoitettaviksi maastossa. Molemmat lajit viihtyvät kalkkisessa maaperässä, lehdoissa ja lehtokorvissa. Neidonkengän voi löytää myös lehtomaisista kangasmetsistä, tikankontin taas lettokorvista […]

Maakotkan pesiin ei eteläisessä Suomessa juuri törmää. Vaarantuneeksi luokitellun päiväpetolinnun pesimäalue on kaventunut pohjoisemmaksi sopivien pesäpaikkojen ja saaliseläinten puutteessa. Kantaa on verottanut myös kotkien vainoaminen niiden saalistamien poronvasojen takia. Vainot ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi korvausjärjestelmän uudistamisen myötä. Maakotkia houkutellaan takaisin etelään tekopesiä rakentamalla. Vuonna 2018 Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tuki kahta hanketta, joissa kokeneet kotkatuntijat Risto Sulkava ja Jouni Lamminmäki rakensivat […]

Palsasuot ovat Euroopan laajuisessa arvioinnissa kaikkein uhanalaisin suotyyppi. Niille ominaiset turvekummut eli palsat syntyvät, kun suoturpeen sisälle muodostuu ikiroutaa. Ilmaston lämpeneminen sulattaa palsoja niin nopeasti, että niiden odotetaan häviävän Pohjois-Euroopasta viimeistään sadan vuoden kuluessa. Teemu Tahvanaisen johtama tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta suuntasi kesällä Käsivarren Lapin maastoihin kartoittamaan palsojen esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. Ryhmä keräsi kattavan maastoaineiston Nierivuoman, Rommaenon […]

Tikat luovat koloja kovertamalla elinympäristöjä itselleen ja muille lajeille. Itä-Suomen yliopiston tutkija Timo Pakkala selvittää, miten hyödyllisiä kolopuut ovat metsäluonnon monimuotoisuudelle. Vuokon säätiön rahoittama tutkimus auttaa arvioimaan kolojen arvoa metsälajistolle ja tuottaa suosituksia metsien käsittelyyn kolopuiden huomioimiseksi. Kolotietoa 30 vuoden ajalta Tikat ovat metsäekosysteemien keskeisiä lajeja, koska niiden koloja käyttävät myös monet nisäkkäät, linnut ja […]

Hyvinkään pohjoispuolella sijaitsevan ”Monnin suoran” ratapenkalta löytyy monia uhanalaisia paahdeympäristön lajeja. Sepelin seassa viihtyvät esimerkiksi erittäin uhanalaiset sauramoviirukoi, kenttäpussikoi ja esikkokasveihin kuuluva ketonukki sekä vaarantuneeksi luokiteltu loistokaapuyökkönen. Alueelle on suunnitteilla ratahanke, jossa esiintymien yli vedettäisiin uudet ratakiskot. Esiintymien suojelemiseksi lajit pyritään Liikenneviraston toimeksiannosta siirtämään rakennustöiden ajaksi uudelle elinalueelle, minkä jälkeen ne voitaisiin palauttaa takaisin uudelle […]

Alueiden uhanalaisia perinnebiotooppeja uhkaa umpeenkasvu ja rehevöityminen. Niiden harvinaistuneen lajiston ja maisemien säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Lammasaitaus Mäksmäelle SLL Hirvijokilaakso kunnosti kesällä Mäksmäen kulttuurimaisemaa, jossa on rautakauden muinaisjäännöksiä sekä uhanalaisia perinnebiotooppeja, kuten ketoja, niittyjä ja hakamaita. ”Alueella elää monia vanhan asutuksen seuralaislajeja, kuten sikoangervoa, ahde- ja mäkikauraa, nurmilaukkaa ja jänönapilaa. Lisäksi esiintyy perinnebiotooppien muuta harvinaistunutta […]

Taimenpuron alaosassa oli kolme tierumpua, jotka estivät kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen ylävirtaan. Tierummut olivat puron alaosan ainoa vaelluseste. Vanhat tierummut korvattiin uudella, jonka läpi purossa luontaisesti elävät taimenet voivat vaeltaa. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) tekemän työn ansiosta taimenet pääsevät nyt nauttimaan puron yläosan hienoista koskipaikoista. Tuimme hanketta, koska nousuesteiden poisto on hyvin tehokasta ja […]

Järjestimme viime viikonloppuna talkoot Hausjärven Ryttylässä. Talkoissa hoidettiin Kakslammin luonnonsuojelualuetta, jolla elää useita uhanalaisia ja harvinaisia paahdeympäristöjen lajeja. Lajien suurimmat uhat ovat alueen umpeenkasvaminen ja siellä leviävä haitallinen vieraslaji komealupiini. Lupiinikasvustojen kimpussa huhki lähes 30 talkoolaista. Tehokkaat raivaajat kitkivät tavoitteena olleet alueet lupiineista kuudessa tunnissa. “Talkoot olivat erittäin onnistunut aloitus Kakslammin lupiinien vastaisessa taistelussa. Kasvin leviäminen […]

Viiankiaapa on lajistoltaan ainutlaatuisen rikas aapasuo. Suolta on havaittu muun muassa yli 90 lintulajia, joista 21 on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Tuhansien hehtaarien suokokonaisuudella elää myös 17 uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvilajia. Vaikka Sodankylässä sijaitseva Viiankiaapa on sekä Natura- että soidensuojelualue, sen olemassaoloa uhkaa monikansallisen Anglo American -kaivosjätin suunnitelma monimetallikaivoksesta. Sakatin nimellä kulkeva kaivos tulisi Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle. […]

Ari ja Matti Aallon kirjoittama opas selittää mihin soiden ennallistamista tarvitaan. 1) Miksi ennallistaa? – Soiden laaja ojittaminen on köyhdyttänyt suoluontoa, vesistöt ovat tummuneet humuksesta ja soiden virkistyskäyttö on kärsinyt. Ennallistaminen palauttaa suon ja sen ympäristön luonto- ja virkistysarvoja. Lisäksi luonnontilaiset suot hidastavat ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä ilmakehästä ja varastoimalla sen turpeeksi. Tiesitkö, että keskimääräisen suomalaisen […]