Arkistot: Projektit

Saaristomerellä on monen harvinaisen lajin pääasiallinen elinpaikka. Lajien elinympäristöjä uhkaa etenkin pusikoituminen. Tukemassamme hankkeessa Arkipelagia-seura avaa maisemia ja suojelee saariston uhanalaisia ja vaarantuneita apolloperhosia. Arkipelagia kunnostaa saariston elinympäristöjä kehittämällään SaariAari-menetelmällä, aari eli 10 kertaa 10 metriä kerrallaan. Ala ei kuulosta suurelta, mutta saaressa se voi olla uhanalaisen lajin esiintymälle korvaamattoman tärkeä. Aarien hoitaminen auttaa etenkin […]

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on perustanut Hausjärven Ryttylään 32 hehtaarin luonnonsuojelualueen. Uusi Kakslammin luonnonsuojelualue sisältää harvinaista, harjumetsätyyppistä paahdeympäristöä. Siellä elää runsaasti uhanalaisia hyönteisiä ja harvinaisia kasveja. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö suojeli alueen yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa. Entinen soranottokohde Kanta-Hämeessä sijaitseva Kakslammin luonnonsuojelualue on entinen soranottokohde. Vaikka alue on vahvasti ihmisen muokkaama, se on oikea harvinaisten lajien keidas: siellä esiintyy […]

Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Ostrobothnia Australis ja Vaasan ympäristöseura (Vasa miljöförening) julkaisivat kartoitusten pohjalta syntyneen suojeluesityksen maaliskuussa 2017. Järjestöt esittävät kymmenen metsävaltaisen kohteen (yhteensä 306 ha) suojelua Vaasassa ja Mustasaaressa. Vaasan ja Mustasaaren suojelemattomista metsistä löytyi Vuokon säätiön tukemissa maastokartoituksissa useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kääpälajeja. Metsistä havaittiin vuosina 2015–2016 esimerkiksi maakunnassa harvinaiset […]

Vaeltajat tutustuivat Lieksassa ja Ilomantsissa sijaitsevan Patvinsuon luontoon ja kulttuurihistoriaan kansainvälisessä seurueessa. Patikointiseurueen monikulttuurinen kokoonpano antoi osallistujille tilaisuuden tarkastella ympäristöä ja ihmisen luontosuhdetta eri kulttuurien näkökulmista. “Kun itselle tuttua luontoa esittelee toiselta puolelta maapalloa tänne muuttaneelle, niin omatkin silmät avautuvat ihan uudella tavalla huomaamaan Suomen luontopaikkojen ja retkeilyreitistöjen mahtavuuden”, kiteyttää vaellukselle osallistunut Aino Seppä. Nuoret vaeltajat […]

Kemiönsaaren kunnassa sijaitseva Örö oli vuoteen 2002 saakka Puolustusvoimien hallinnassa. Vuonna 2015 linnakesaari avattiin Metsähallituksen toimesta yleisölle osana Saaristomeren kansallispuistoa. Örö on huima keskittymä uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saaren lajiston rikkautta kuvaa hyvin, että kun Örön valtionmaat siirtyivät Metsähallituksen omistukseen, Öröstä tunnettiin enemmän perhoslajeja kuin koko Saaristomeren kansallispuiston alueelta yhteensä. ”Lisäksi uhanalaisten lajien määrän suhteen […]

Kartoituksissa havaittiin kaikki ne kahdeksan soiden päiväperhoslajia, joiden voidaan katsoa esiintyvän yksinomaan soilla. Harvinaisimpia niistä olivat suokirjosiipi (Pyrgus centaureae, NT) ja suonokiperhonen (Erebia embla), joita tavattiin vain muutama yksilö. Muurainhopeatäplää (Boloria freija, NT) havaittiin niin ikään vain kaikista luonnontilaisimmilla soilla. Näillä seudun parhailla perhossoilla se kuitenkin yllättäen sinnitteli yhä melko runsaana. ”Saimme varsin hyvää materiaalia […]

Pertti Koskimies tuntee maailman arktisimman petolinnun pesäpaikat. Hän on kartoittanut tunturihaukan (Falco rusticolus) asuttujen reviirien, pesivien parien ja poikasten määriä Pohjois-Fennoskandiassa jo 25 vuoden ajan. Tutkimus on osa globaalia seurantaa, jossa kehitetään uusia keinoja tunturihaukan suojelemiseksi. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on rahoittanut tutkimusta. Tiedot ovat huolestuttavia: ”Parhaina vuosina Suomessa on ollut yli 40 asuttua reviiriä, nyt vain viidentoista […]

Timo Paasikunnas kartoittaa vaskitsan levinneisyyttä ja elinympäristöjä Fennoskandiassa. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan myös vaskitsan geenejä. Niiden odotetaan muun muassa kertovan, mitä reittiä laji aikoinaan kiemurteli Suomeen. Alalajit vihdoin selville Elinvoimaiseksi arvioidun mutta rauhoitetun vaskitsan genetiikkaa ei ole Pohjoismaissa kattavasti tutkittu. Tällä hetkellä ei edes tiedetä varmasti, elääkö Suomessa yhtä vai kahta vaskitsan alalajia. Maassamme […]

Suo on monen uhanalaisen hyönteisen koti. Erityisesti soiden talouskäyttö uhkaa suoluonnon monimuotoisuutta. Suomi on pinta-alaan suhteutettuna maailman soisin maa, mutta enää alle puolet suoalastamme on luonnontilaista. Soiden suojelutarvetta voi arvioida suohyönteisiä kartoittamalla. Monet uhkaavasti taantuneet suoperhoslajit esiintyvät vain luonnontilaisilla soilla. Suoperhosten levinneisyyskartoitukset auttavat paljastamaan myös muiden harvinaisten lajien elinympäristöjä. Selvityksestä lisäpontta soiden rauhoittamiseen Eerikki Rundgren kartoitti […]

Liperin Salokylän tienpientareilla kasvaa arvokasta kasvilajistoa. Liperintien varrella, Puromäen risteysalueella esiintyy useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja, kuten ahokirkiruohoa, aho- ja ketonoidanlukkoa, soikkokaksikkoa, musta-apilaa, ketoneilikkaa, nurmitatarta ja peurankelloa. Läheisten lupiinikasvustojen laajeneminen uhkaa tukahduttaa arvokkaat niittykasvit. Taistelua rautakangilla Joensuun seudun luonnonystävät ry (JSLY) kitkee lupiinia alueelta kahdesti kasvukauden aikana haitallisen vieraslajin pysäyttääkseen. Suurin osa alueen arvokkaasta kasvilajistosta […]