Väsymättä kurtturuusua vastaan

Hangon kaupungin alueella on tehty kaksi vuosikymmentä hoitotöitä kurtturuusun vähentämiseksi ja paikallisten lajien elinvoiman säilyttämiseksi.  Vuokon Luonnonsuojelusäätiö myönsi vuonna 2020 tähän liittyvälle projektille 1000 euron suuruisen apurahan. Projektissa osallisena olivat kolme henkilöä: luonnontieteiden kandidaatit Roope Nykänen, Tomi Kiviluoma ja Pyry Puustinen. Vieraslaji.fi-sivustolla kerrotaan kurtturuususta seuraavaa: Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba, on luokiteltu kansallisesti […]

Peltosirkku vaarassa hävitä Suomesta

Peltosirkut viihtyvät maisemarakenteeltaan monipuolisilla suurilla peltoaukeilla, joilla on puustoisia saarekkeita ja niukkakasvustoisia kesantoja. Lajille tärkeitä ovat ojien varsien leveät suojakaistaleet puineen ja pensaineen. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pitäisi peltosirkkukohteilla välttää. Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Jotta laji säilyy, tarvitaan riittävästi ravintoa ja sopivia elinympäristöjä. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tukemassa hankkeessa kartoitettiin […]

Askalankosken kedot – perinnemaisema ja perheiden ilo

Askalankosken aluetta on hoidettu jo vuodesta 1993 vuosittaisilla Keto- ja Tulileireillä. Riukuaitauksissa laiduntavat suomenlampaat. Työn on jatkuttava tasaisen intensiivisesti, jotta alue pysyy otollisena maaperänä ketokasveille. Alueen raivaaminen, niittäminen, kitkeminen, sekä aitojen korjaaminen kuuluvat välttämättömiin, jokavuotisiin toimiin. Hoitotoimien opettaminen leiriläisille vie perinnemaisemanhoidon tietoutta eteenpäin muuallekin Suomeen. Kasvillisuuden hoito harkitun niiton avulla pitää yllä ketokasvien kukoistusta. Askalankosken […]

Lampaat perinnebiotoopin hoitajina

Martti Laasonen sai Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä apurahaa metsälaitumen hoitoon. Tavoitimme hänet puhelimitse haastattelua varten. ”Tämä kännykkä ei sovi minulle korvaan eikä käteen. Ei ole älyä käyttäjällä, mutta ei ole puhelimessakaan”, Laasonen vitsailee. Rääkkylässä tilaa pitävän Martti Laasosen luonnonsuojelulliset ajatukset heräsivät noin 20-vuotiaana.  Hänelle luonnonsuojelu on edelleen hyvin tärkeä asia. Laasonen tunnustaa olevansa monista asioista samaa mieltä […]

Vuokon luonnonsuojelusäätiön tuella inventoitiin arvometsiä Lapissa.

Kesällä 2019 inventoinneissa Inarista, Hammastunturin erämaan itälaidalta Pasasjärveltä paljastui 9000 hehtaarin laajuinen pääosin kirveenkoskematon metsäerämaa, jonka ekologinen arvo on mittaamaton. Kokonaan suojelemattomalta alueelta on vapaaehtoisten toimesta löydetty noin 2500 punaisen kirjan lajin esiintymää, joukossa lukuisia erittäin uhanalaisia kalkki- ja lutikkakääpiä. Vastaavia runsaspuustoisia tuhansien vuosien jatkumon omaavia ikimänniköitä ei samassa mittakaavassa ole edes Lapin suojelualueilla. Valtion […]

Hukkuuko maa, katoaako maisema?

Kemijoki Oy:n suunnitelmissa oleva Sierilän voimalaitos sijaitsee Kemijoessa välittömästi Rovaniemen kyläkeskustan yläpuolella. Voimalaitoksen ympärillä on käyty kiivasta keskustelua, ja sen tuomat vaikutukset alueen luontoon ovat huolestuttaneet monia. Janette Backman on rovaniemeläinen taidemaalari, valokuvaaja, kuvittaja ja satukirjailija (s.1985). Hän tutustui kesällä 2019 voimalaitoshankkeen uhkaamaan jokiosuuteen, aina Sierilästä Vanttauskoskelle asti ja alue teki häneen suuren vaikutuksen. Jokivarren asukkaiden […]

Uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja kartoitettiin Torniossa

Alkukesällä 2018 metsätalousinsinööri Janette Backman tankkasi autonsa Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä saamallaan apurahalla ja suuntasi Tornion vaaroille kartoittamaan uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja. Kartoituksia oli valmisteltu selvittämällä neidonkenkien ja tikankonttien mahdollisia kasvupaikkoja karttojen ja ilmakuvien perusteella. Lupaavimmat paikat valittiin kartoitettaviksi maastossa. Molemmat lajit viihtyvät kalkkisessa maaperässä, lehdoissa ja lehtokorvissa. Neidonkengän voi löytää myös lehtomaisista kangasmetsistä, tikankontin taas lettokorvista […]

Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin

Maakotkan pesiin ei eteläisessä Suomessa juuri törmää. Vaarantuneeksi luokitellun päiväpetolinnun pesimäalue on kaventunut pohjoisemmaksi sopivien pesäpaikkojen ja saaliseläinten puutteessa. Kantaa on verottanut myös kotkien vainoaminen niiden saalistamien poronvasojen takia. Vainot ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi korvausjärjestelmän uudistamisen myötä. Maakotkia houkutellaan takaisin etelään tekopesiä rakentamalla. Vuonna 2018 Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tuki kahta hanketta, joissa kokeneet kotkatuntijat Risto Sulkava ja Jouni Lamminmäki rakensivat […]

Uhanalaiset palsasuot sulavat hätkähdyttävän nopeasti

Palsasuot ovat Euroopan laajuisessa arvioinnissa kaikkein uhanalaisin suotyyppi. Niille ominaiset turvekummut eli palsat syntyvät, kun suoturpeen sisälle muodostuu ikiroutaa. Ilmaston lämpeneminen sulattaa palsoja niin nopeasti, että niiden odotetaan häviävän Pohjois-Euroopasta viimeistään sadan vuoden kuluessa. Teemu Tahvanaisen johtama tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta suuntasi kesällä Käsivarren Lapin maastoihin kartoittamaan palsojen esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. Ryhmä keräsi kattavan maastoaineiston Nierivuoman, Rommaenon […]

Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?

Tikat luovat koloja kovertamalla elinympäristöjä itselleen ja muille lajeille. Itä-Suomen yliopiston tutkija Timo Pakkala selvittää, miten hyödyllisiä kolopuut ovat metsäluonnon monimuotoisuudelle. Vuokon säätiön rahoittama tutkimus auttaa arvioimaan kolojen arvoa metsälajistolle ja tuottaa suosituksia metsien käsittelyyn kolopuiden huomioimiseksi. Kolotietoa 30 vuoden ajalta Tikat ovat metsäekosysteemien keskeisiä lajeja, koska niiden koloja käyttävät myös monet nisäkkäät, linnut ja […]